Henkilöt tapasivat ja pohtivat sosiaali- ja terveydenhuollon "vaiheessa" olevaa uudistusta, joka tuntuu "kangertavan". Sähkönsiirtoa, taloutta ja optioita koskevat asiat myös kiinnostivat. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymykset ajatteluttivat. Heitettiin ilmaan haasteellinen ja vertauskuvallinen kysymys, "miten luotettavien käsien ohjaamana laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Kun päätökset valmistellaan huolella, perustuslaki huomioiden, ei tarvitse jälkikäteen selitellä päätöksiä. Kysymysten ratkaisuissa on "sulateltavaa", jos päätökset voidaan tulkita monella tapaa johdonmukaisuuden puuttuessa. Asioita "setviessä" muistui mieleen yllättävästi kalastus, joka on tuttua talvella pilkkiharrastuksena. Keskustelu kääntyi "vaikeista asioista" kevyempiin:
"Lähdetään Kuopion torille, jossa pilkittiin viime kesänä. Onkohan pilkkipaikka avattu, ettei tarvitsisi mennä Kallavedelle pilkkimään?" "Tuo on kiinnostava ehdotus. Ideoita tarvitaan myös koulun "digimaailmassa" ja talouselämässä."
Kun saavuttiin Kuopion torille, huomattiin, että abiturientit olivat suorittamassa "penkkariajojaan". Niitä oli tietenkin seurattava "livenä". Toripilkkipaikka unohtui ymmärrettävästi. Talouselämä oli saanut "talousruiskeen", kun abiturientit olivat hankkineet melkoisen määrän "karkkeja" katselijoille heitettäviksi. "Mitenkähän suuri on kaikkien abiturienttien heittämien "karkkien" yhteismäärä ja millaiset olisivat "karkkien" terveysvaikutukset?" Tässä olisi tutkimuksen aiheita abiturienteille, joista tullee aikanaan "tutkijoita".
Abiturientit tietävät omakohtaisesti niin sanotun "digiloikan". Oppikirjat ovat vähentymässä, ja "digivälineet" ovat tulleet tilalle. Heillä välähtää ajatus: "Tempaistaisiin "penkkariajoissa" toisella tavalla. Yhteiskunnassa puhutaan jatkuvasti "digiloikasta". Mekin voisimme sitä välillisesti edistää."
"Markkinoijat tukisivat varmaan mielellään toimintaamme jakamalla kännyköitään ja USB-muistitikkujaan. Mehän voisimme heitellä niitä "karkkien" sijasta ja edistäisimme samalla "kansalaisten digiloikkaa". Markkinoijat tiedottanevat omalta osaltaan, että "tuotteemme ovat niin lujia", että ne kestävät maahan pudotessaankin heittotilanteessa."
Abiturienttien mielestä asioita olisi kuitenkin vielä mietittävä: "Kännyköiden ja USB-muistitikkujen heittelyt ovat "luova" ratkaisu "digiloikan" kannalta, mutta "karkkien" heittämisetkin menettelevät. Mitenkähän hyvin paljon puhuttu "digiloikka" kokonaisuudessaan onnistuu yhteiskunnassa? Ohjelmat uudistuvat ja laitteet vanhenevat. "Penkkariajoja", jotka ovat iloinen perinne, muistellaan kauan. Tulevat "vanhat" katsokaa meistä mallia."
Ylioppilaskirjoitusten "digiväkeä" kiinnostanevat tiedotusvälineiden kuvaukset "penkkariajoista". Tulevina jatko-opiskelijoina he seuraavat koulutuspalvelujen yleistä kehittymistä. Arvoja ja hyvinvointia pohdittaessa kysytään aiheesta , millaisella päätöksenteolla ulko- ja sisäpolitiikkaa koskevat asiat hoidetaan tulevaisuudessa. Tavoitteena lienee eriarvoistumisen estäminen: "Kun voimia riittää, on taitoa tehdä hyvää."
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
lauantai 20. helmikuuta 2016
tiistai 9. helmikuuta 2016
Päätöksiä on arvioitava
Monet muistavat, että perustuslakivaliokunta puuttui sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekoon. Jälkeenpäin kysytään: "Miksi näin kävi?" Perustuslakivaliokunta valvoo myös pakolaiskysymysten ratkaisemista. Kotouttamisessa on kysymys yhteiskuntaan integroitumisesta. Pakolaisongelmat ovat ulko- ja sisäpolitiikan päätöksenteon "huolestuttavaa antia". Nyt mietitään tarkkaan, mitä merkinnevät "ajankohtaiset yhteisharjoitukset" ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta.
Päätettyjä asioita arvioitaessa on tähdennettävä, että eduskunnalla ja hallituksella on vastuu säädettyjen lakien sisällöstä ja laadusta, jotka koskettavat ulko- ja sisäpolitiikan kysymyksiä. Päätöksenteossa on pohdittava, mitä tarkoittavat "muodollinen ja asiallinen jääviys"."Oikeaa ja demokraattista päätöksentekoa" saattaa varjostaa "suppean piirin vaikutusvalta".
Päätöksenteossa on mietittävä, mitä tarkoittavat vuosilomaoikeuden lyhentämiset, lomarahojen osittaiset leikkaukset, joidenkin juhlapyhien palkattomuus ja koulutusleikkaukset. Päätöksenteolla on edessään myös kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista koskevia haasteita, joiden ratkaisut ovat perustuslain viitoittamia.
Perustuslaki varmistaa sen, että oikeudenmukaisuus toteutuu. Päätettyjen toimintojen on herätettävä turvallisuuden tunnetta. Palvelujen kohdalla on miellettävä kokonaisturvallisuus, jota Tampereen messuilla 2015 monipuolisesti käsiteltiin. Eriarvoistumisen kehittymistä estetään "valistuneilla päätöksillä". Syrjäseutujenkin asiat on hoidettava.
Päätöksenteossa on kiinnitettävä huomiota esimerkiksi turvalliseen liikkumiseen. Koulujen läheisyys vaatii kevyen liikenteen väyliä. Lapsiperheitä voidaan tukea muun muassa siten, etteivät linja-autojen korotetut taksat estäisi lasten mahdollisia harrastuksia sunnuntaisin. Ratkaisut ovat yhteydessä arvopohjaiseen päätöksentekoon.
Liikenneonnettomuuksien sattuessa on aiheellista kysyä, miten sairauspäivien karenssit sopisivat yleensä onnettomuustilanteisiin. Karensseja on pohdittava syvällisesti. Sairastuminen on ymmärrettävä siten, että "sairaudentila on sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun".
Luettelo auttanee tekemään "oikeita päätöksiä", joiden taustalla ovat perustuslain velvoitteet. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla on paneuduttava sisäpolitiikan johtajuuden perimmäisiin kysymyksiin. Ulkopolitiikan johtajuus on yhteydessä myös laadukkuuteen, jossa kysytään perustellusti, miten luotettavasti "Suomen laiva seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Päätettyjä asioita arvioitaessa on tähdennettävä, että eduskunnalla ja hallituksella on vastuu säädettyjen lakien sisällöstä ja laadusta, jotka koskettavat ulko- ja sisäpolitiikan kysymyksiä. Päätöksenteossa on pohdittava, mitä tarkoittavat "muodollinen ja asiallinen jääviys"."Oikeaa ja demokraattista päätöksentekoa" saattaa varjostaa "suppean piirin vaikutusvalta".
Päätöksenteossa on mietittävä, mitä tarkoittavat vuosilomaoikeuden lyhentämiset, lomarahojen osittaiset leikkaukset, joidenkin juhlapyhien palkattomuus ja koulutusleikkaukset. Päätöksenteolla on edessään myös kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista koskevia haasteita, joiden ratkaisut ovat perustuslain viitoittamia.
Perustuslaki varmistaa sen, että oikeudenmukaisuus toteutuu. Päätettyjen toimintojen on herätettävä turvallisuuden tunnetta. Palvelujen kohdalla on miellettävä kokonaisturvallisuus, jota Tampereen messuilla 2015 monipuolisesti käsiteltiin. Eriarvoistumisen kehittymistä estetään "valistuneilla päätöksillä". Syrjäseutujenkin asiat on hoidettava.
Päätöksenteossa on kiinnitettävä huomiota esimerkiksi turvalliseen liikkumiseen. Koulujen läheisyys vaatii kevyen liikenteen väyliä. Lapsiperheitä voidaan tukea muun muassa siten, etteivät linja-autojen korotetut taksat estäisi lasten mahdollisia harrastuksia sunnuntaisin. Ratkaisut ovat yhteydessä arvopohjaiseen päätöksentekoon.
Liikenneonnettomuuksien sattuessa on aiheellista kysyä, miten sairauspäivien karenssit sopisivat yleensä onnettomuustilanteisiin. Karensseja on pohdittava syvällisesti. Sairastuminen on ymmärrettävä siten, että "sairaudentila on sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun".
Luettelo auttanee tekemään "oikeita päätöksiä", joiden taustalla ovat perustuslain velvoitteet. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla on paneuduttava sisäpolitiikan johtajuuden perimmäisiin kysymyksiin. Ulkopolitiikan johtajuus on yhteydessä myös laadukkuuteen, jossa kysytään perustellusti, miten luotettavasti "Suomen laiva seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
torstai 4. helmikuuta 2016
Turvallisuus ja päätöksenteko
Eduskunta määrittää Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Se ottanee perusteellisesti kantaa selontekoihin, joita käsitellään eduskunnassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kohdalla pidetään mielessä, että maamme toimintoja on arvostettu maailmalla. Tässä viitataan eritoten Etyjin 1975 pidettyyn ulko- ja turvallisuuspolitiikan tapahtumaan. Asioita seurataan ja pohditaan päätösten vaikutusyhteyksiä.
Hyvinvoinnin kannalta mietitään, miten pakolaisten kotoutumisessa onnistuttaisiin ja pohditaan, millainen päätöksenteko on saanut aikaan nykyiset "kansainvaellukset". Mietitään myös sitä, mitä kansainväliset sopimukset velvoittavat tekemään pakolaiskysymyksissä ja mitä merkitsevät "yhteiset pelisäännöt". Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka on oltava "viisaasti harkitsevaa".
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistus" saavutetaan yhteistoimin, jolloin käytetään hyväksi "parlamentaarista" neuvonpitoa ja päätöksentekoa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on oltava kokonaisvaltainen näkemys asioiden "painotusarvoista", jotka sisältynevät ulko- ja turvallisuuspolitiikan selontekoihinkin.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulkitaan usein suoraviivaisesti. Johtopäätöksiä tehtäessä tarvitaan kysymysten tarkkaa erittelyä. Kun näin menetellään, vähenee tarve selitellä jälkeenpäin tuloksia. Jossain määrin on ongelmaista, kun samat henkilöt arvioivat ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehitystä.
Eduskunnan on huolehdittava, että "Suomi seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Tiedotusvälineet välittänevät ajan tasalla olevaa tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Pakolais- ja kotouttamiskysymykset on ratkaistava "yhteisten pelisääntöjen" mukaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvioitava onnistumisen kannalta.
Helsingissä 1975 pidetyn Etyjin kokous avasi kansainvälisen toiminnan "ulkopoliittisia portteja". Miten kävi Helsingissä 2015 pidetyn Etyjin ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistuksen"? Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä "kokonaisturvallisuuteen", jota käsiteltiin Tampereen messuilla 2015. Turvallisuuden tunteen kokeminen on tärkeä hyvinvoinnin kannalta.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Hyvinvoinnin kannalta mietitään, miten pakolaisten kotoutumisessa onnistuttaisiin ja pohditaan, millainen päätöksenteko on saanut aikaan nykyiset "kansainvaellukset". Mietitään myös sitä, mitä kansainväliset sopimukset velvoittavat tekemään pakolaiskysymyksissä ja mitä merkitsevät "yhteiset pelisäännöt". Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka on oltava "viisaasti harkitsevaa".
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistus" saavutetaan yhteistoimin, jolloin käytetään hyväksi "parlamentaarista" neuvonpitoa ja päätöksentekoa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on oltava kokonaisvaltainen näkemys asioiden "painotusarvoista", jotka sisältynevät ulko- ja turvallisuuspolitiikan selontekoihinkin.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulkitaan usein suoraviivaisesti. Johtopäätöksiä tehtäessä tarvitaan kysymysten tarkkaa erittelyä. Kun näin menetellään, vähenee tarve selitellä jälkeenpäin tuloksia. Jossain määrin on ongelmaista, kun samat henkilöt arvioivat ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehitystä.
Eduskunnan on huolehdittava, että "Suomi seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Tiedotusvälineet välittänevät ajan tasalla olevaa tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Pakolais- ja kotouttamiskysymykset on ratkaistava "yhteisten pelisääntöjen" mukaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvioitava onnistumisen kannalta.
Helsingissä 1975 pidetyn Etyjin kokous avasi kansainvälisen toiminnan "ulkopoliittisia portteja". Miten kävi Helsingissä 2015 pidetyn Etyjin ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistuksen"? Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä "kokonaisturvallisuuteen", jota käsiteltiin Tampereen messuilla 2015. Turvallisuuden tunteen kokeminen on tärkeä hyvinvoinnin kannalta.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
tiistai 26. tammikuuta 2016
Päätökset nostavat esille kysymyksiä
Nyt pohditaan muun muassa, miten itsehallintoalueiden tehtävät on tarkoitus järjestää tulevaisuudessa. Tavoite on haastava, sillä päätökset koskettavat julkisuudessa olevien tietojen mukaan "pelastustointa, maakuntien liittoja, ely-keskusten alueiden ja elinkeinoelämän kehittämistehtäviä sekä mahdollisesti ympäristöterveydenhuoltoa". Kun luetteloon lisätään vielä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, niin asioiden kokonaisuus mutkistuu. Perusteltua on kysyä, miten uudistukset hallitaan.
Ihmiset ovat seuranneet pitkään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaiheita ja miettivät, miten palveltavuuskriteerit täyttyvät. Nyt he pohtivat myös itsehallintoalueiden tilannetta, joka on tullut uutena kuvaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla on tunnettava ihmisten tarpeet, sairastavuus- ja ikärakennetekijät. Kunnat miettivät päätöstensä vaikuttavuutta.
Viime keväänä saatiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuskaavailuista kokemuksia. Perustuslain velvoittavat kriteerit unohtuivat kiireessä. Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lainvalmistelu ei onnistunut, vaikka oli käytettävissä asiantuntijoita? Ovatko itsehallintoalueita koskevan uudistuksen suunnittelu ja päätökset täysin hallinnassa? Näemme myöhemmin, mitkä kysymykset nousevat esille.
Itsehallintoalueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten etenemistä seurataan tarkkaan. Perustuslakivaliokunta kiinnittänee huomiota siihen, että lainvalmistelu on aukotonta. Itsehallintoalueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten rahoittamisen on oltava kunnossa. Pohditaan myös kuntien yhdenvertaista asemaa, johon päätöksenteolla voidaan vaikuttaa.
Perustuslain mukaan kunnilla on velvollisuus huolehtia kuntalaistensa hyvinvoinnista: politiikalla on pitkät historialliset perinteet. Perustuslain kriteerit suuntaavat päätöksentekoa. Hyvä "pohjatyö" auttaa päätöksentekoa ratkaistaessa palveltavuuden ja rahoituksen kysymyksiä. Kuntia on kuultava tarkkaan, kun itsehallintoalueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia tehdään.
"Oppivalla päätöksenteolla" on parhaat keinot hallita itsehallintoalueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten asioita, kotouttamista ja eriarvoistumisen kehityksen estämistä sekä kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutuskysymyksiä koskevia asioita. Pidetäänkö lähikoulun käsite kirkkaana mielessä? Mitä merkitsevät hyvinvoinnin kannalta koulutusleikkaukset, kun niitä tehdään? Helsingissä pidettävillä Educa-messuilla mietitään koulutuskysymyksiä tammikuun 2016 lopulla.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ihmiset ovat seuranneet pitkään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaiheita ja miettivät, miten palveltavuuskriteerit täyttyvät. Nyt he pohtivat myös itsehallintoalueiden tilannetta, joka on tullut uutena kuvaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla on tunnettava ihmisten tarpeet, sairastavuus- ja ikärakennetekijät. Kunnat miettivät päätöstensä vaikuttavuutta.
Viime keväänä saatiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuskaavailuista kokemuksia. Perustuslain velvoittavat kriteerit unohtuivat kiireessä. Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lainvalmistelu ei onnistunut, vaikka oli käytettävissä asiantuntijoita? Ovatko itsehallintoalueita koskevan uudistuksen suunnittelu ja päätökset täysin hallinnassa? Näemme myöhemmin, mitkä kysymykset nousevat esille.
Itsehallintoalueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten etenemistä seurataan tarkkaan. Perustuslakivaliokunta kiinnittänee huomiota siihen, että lainvalmistelu on aukotonta. Itsehallintoalueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten rahoittamisen on oltava kunnossa. Pohditaan myös kuntien yhdenvertaista asemaa, johon päätöksenteolla voidaan vaikuttaa.
Perustuslain mukaan kunnilla on velvollisuus huolehtia kuntalaistensa hyvinvoinnista: politiikalla on pitkät historialliset perinteet. Perustuslain kriteerit suuntaavat päätöksentekoa. Hyvä "pohjatyö" auttaa päätöksentekoa ratkaistaessa palveltavuuden ja rahoituksen kysymyksiä. Kuntia on kuultava tarkkaan, kun itsehallintoalueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia tehdään.
"Oppivalla päätöksenteolla" on parhaat keinot hallita itsehallintoalueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten asioita, kotouttamista ja eriarvoistumisen kehityksen estämistä sekä kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutuskysymyksiä koskevia asioita. Pidetäänkö lähikoulun käsite kirkkaana mielessä? Mitä merkitsevät hyvinvoinnin kannalta koulutusleikkaukset, kun niitä tehdään? Helsingissä pidettävillä Educa-messuilla mietitään koulutuskysymyksiä tammikuun 2016 lopulla.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
tiistai 19. tammikuuta 2016
Arvoista riittää keskusteltavaa
Kun tavataan, puhutaan tavallisista asioista, esimerkiksi Kuopion perinteisten tammimarkkinoiden pakkassäistä. Pohditaan myös talouden asioita ja niiden yhteyttä hyvinvointiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymisen kohdalla kysytään perustellusti, miten tasapuolisesti kaksiosainen käsite hahmottuu. Oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden arvot ovat tärkeitä. Itä-Suomen yliopisto järjesti syyskuussa 2014 kansainvälisen symposiumin, johon osallistuin tutkijana. Ihmisiä koskevissa ratkaisuissa ihmisarvon kunnioittaminen on keskeistä.
Pakkassää saattaa virittää keskustelua tähänkin suuntaan:
Monet muistavat ruotsalaisen mäkihyppääjä Jan Boklövin. Kohdeltiinko häntä oikein mäkihyppyarvosteluissa? Hän oli kehitellyt luovasti niin sanotun V-tyylin, jolla pääsi pitkälle. Tyyli otettiin myöhemmin yleisesti käyttöön. Jäiköhän Jan Boklöviltä arvokisojen voittoja saavuttamatta, kun hän käytti toisten mielestä "väärää tyyliä", vaikka se ei ollut millään tavoin kielletty? Pitäisikö Boklövin kohtelu nostaa uudelleen esille?
Voidaan kysyä, milloin ylittyy V-tyylillä hypättynä 300 metrin raja. Muistelen, että Jan Boklöv voitti vuonna 1989 maailmancupin kokonaiskilpailun, vaikka tyylin pistemenetykset olivat huomattavat. Mäkihypyn kohdalla minua askarruttaa tyylipisteiden epäjohdonmukaisuus: hypyn pituus vaikuttaa tyylipisteiden suuruuteen.
Urheilusta muistetaan myös äskettäinen nuorten jääkiekkomenestys 2015 ja Kuopio - Jukola 2014 -suunnistustapahtuma, josta olen kirjoittanut artikkelin verkkoon: "Kuopio - Jukola piti nähdä ja kokea". Tapahtuman suojelijana toimi tasavallan presidentti, joka seurasi syksyistä jääkiekkoturnausta. Oletko tutustunut toisaalta julkisuudessa olleisiin kirjoituksiin, jotka kertovat maapallon eri vuoristoissa suoritetuista vuorikiipeilyretkistä?
Vuorikiipeilytapahtumat ovat kiinnostaneet ja niistä muistuukin mieleeni, että olet kirjoittanut, säveltänyt ja laulanut monessa yhteydessä oman "Vuorikiipeilijän laulusi". Millaiset ne laulun sanat, jotka kirjoitit alunperin piirtämäsi vuoren sisälle, olivatkaan? Melodiakin taisi syntyä heti. Laulun sanojen jälkeen keskustelua varmaan vielä riittää.
Vuorikiipeilijän laulu
(Vilmi, Veikko 2002, sanat ja sävel)
Kun rohkeutta riittää,
vuorikiipeily kiinnostaa.
Voit muutakin tehdä,
kun voimia riittää.
On taitoa tehdä hyvää,
auttaa toisia, apua tarvitsevia.
Niinhän ne "Vuorikiipeilijän laulun" sisäistettävät sanat olivatkin. Kuopio - Jukolan tapahtuma kiinnosti minuakin, mutta sen ajankohta ei sopinut työkiireiden vuoksi. Onneksi on vielä töitä. Monet ovat kokeneet irtisanomisia ja lomautuksia. Mitenkähän ajankohtainen pakolaisten kotouttaminen onnistuu? Niin, en päässyt mukaan Kuopio - Jukolan ainutlaatuiseen vapaaehtoistoimintaan, jota esiintyy kirkon toiminnassakin.
Kirkon luottamushenkilönä on mahdollista vaikuttaa hyvinvointiasioihin. Päätöksenteossa toteutuvat arvot palvelujen yhteydessä. Kirkkoa koskevissa toiminnoissa tarvitaan eri tahojen yhteistyötä. Kirkko huolehtii oppinsa ja perinteensä mukaisesti kristillisestä kasvatuksesta. Esillä olevien asioiden on tuettava lasten ja nuorten kasvua. Ihmiset pohtivat myös kirkkoon kuulumisen merkitystä.
Kirkolla on toimintoja, jotka käsittelevät elämänarvoja ja perhetapahtumia. Havainnot kertovat, että kirkko on merkittävä instituutio. Ihmiset arvioivat kirkkoa, tuntuuko se heistä "lämpimältä lähiyhteisöltä" vai ehkä "etäiseltä laitosmaiselta toimijalta". Jos kirkon toiminnoissa tunnistetaan "sisäänlämpiävyyttä", on etsittävä keinoja tilanteen parantamiseksi.
Kirkon toiminnoissa on otettava huomioon yhteiskunnan eri väestöryhmät. Yhteiskunnassa on haasteita: perheet ovat tukemisen arvoisia, vanhuspalvelujen ja omaishoitajien kysymykset on ratkaistava, sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus on hoidettava ja koulutuspalvelujen laadullinen kehittäminen on myös tärkeä.
Kirkkoa tarvitaan auttamaan päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten vaativassa kasvatus- ja opetustyössä. Pakolaisten kotouttamisessa kaikenlainen "apu" on tarpeen. Päätöksenteko vaatii tietoa, taitoa ja kokemusta. Tiedon lisäämisen on tapahduttava alhaalta ylöspäin. Yhteiskunnan toiminnoissa on useita vapaaehtoisia henkilöitä. Miten kävisi, jos vapaaehtoistyötä tekevät ilmoittaisivat lopettavansa talkootyönsä? Varmaan monet yhteiskunnan toiminnot pysähtyisivät.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Pakkassää saattaa virittää keskustelua tähänkin suuntaan:
Monet muistavat ruotsalaisen mäkihyppääjä Jan Boklövin. Kohdeltiinko häntä oikein mäkihyppyarvosteluissa? Hän oli kehitellyt luovasti niin sanotun V-tyylin, jolla pääsi pitkälle. Tyyli otettiin myöhemmin yleisesti käyttöön. Jäiköhän Jan Boklöviltä arvokisojen voittoja saavuttamatta, kun hän käytti toisten mielestä "väärää tyyliä", vaikka se ei ollut millään tavoin kielletty? Pitäisikö Boklövin kohtelu nostaa uudelleen esille?
Voidaan kysyä, milloin ylittyy V-tyylillä hypättynä 300 metrin raja. Muistelen, että Jan Boklöv voitti vuonna 1989 maailmancupin kokonaiskilpailun, vaikka tyylin pistemenetykset olivat huomattavat. Mäkihypyn kohdalla minua askarruttaa tyylipisteiden epäjohdonmukaisuus: hypyn pituus vaikuttaa tyylipisteiden suuruuteen.
Urheilusta muistetaan myös äskettäinen nuorten jääkiekkomenestys 2015 ja Kuopio - Jukola 2014 -suunnistustapahtuma, josta olen kirjoittanut artikkelin verkkoon: "Kuopio - Jukola piti nähdä ja kokea". Tapahtuman suojelijana toimi tasavallan presidentti, joka seurasi syksyistä jääkiekkoturnausta. Oletko tutustunut toisaalta julkisuudessa olleisiin kirjoituksiin, jotka kertovat maapallon eri vuoristoissa suoritetuista vuorikiipeilyretkistä?
Vuorikiipeilytapahtumat ovat kiinnostaneet ja niistä muistuukin mieleeni, että olet kirjoittanut, säveltänyt ja laulanut monessa yhteydessä oman "Vuorikiipeilijän laulusi". Millaiset ne laulun sanat, jotka kirjoitit alunperin piirtämäsi vuoren sisälle, olivatkaan? Melodiakin taisi syntyä heti. Laulun sanojen jälkeen keskustelua varmaan vielä riittää.
Vuorikiipeilijän laulu
(Vilmi, Veikko 2002, sanat ja sävel)
Kun rohkeutta riittää,
vuorikiipeily kiinnostaa.
Voit muutakin tehdä,
kun voimia riittää.
On taitoa tehdä hyvää,
auttaa toisia, apua tarvitsevia.
Niinhän ne "Vuorikiipeilijän laulun" sisäistettävät sanat olivatkin. Kuopio - Jukolan tapahtuma kiinnosti minuakin, mutta sen ajankohta ei sopinut työkiireiden vuoksi. Onneksi on vielä töitä. Monet ovat kokeneet irtisanomisia ja lomautuksia. Mitenkähän ajankohtainen pakolaisten kotouttaminen onnistuu? Niin, en päässyt mukaan Kuopio - Jukolan ainutlaatuiseen vapaaehtoistoimintaan, jota esiintyy kirkon toiminnassakin.
Kirkon luottamushenkilönä on mahdollista vaikuttaa hyvinvointiasioihin. Päätöksenteossa toteutuvat arvot palvelujen yhteydessä. Kirkkoa koskevissa toiminnoissa tarvitaan eri tahojen yhteistyötä. Kirkko huolehtii oppinsa ja perinteensä mukaisesti kristillisestä kasvatuksesta. Esillä olevien asioiden on tuettava lasten ja nuorten kasvua. Ihmiset pohtivat myös kirkkoon kuulumisen merkitystä.
Kirkolla on toimintoja, jotka käsittelevät elämänarvoja ja perhetapahtumia. Havainnot kertovat, että kirkko on merkittävä instituutio. Ihmiset arvioivat kirkkoa, tuntuuko se heistä "lämpimältä lähiyhteisöltä" vai ehkä "etäiseltä laitosmaiselta toimijalta". Jos kirkon toiminnoissa tunnistetaan "sisäänlämpiävyyttä", on etsittävä keinoja tilanteen parantamiseksi.
Kirkon toiminnoissa on otettava huomioon yhteiskunnan eri väestöryhmät. Yhteiskunnassa on haasteita: perheet ovat tukemisen arvoisia, vanhuspalvelujen ja omaishoitajien kysymykset on ratkaistava, sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus on hoidettava ja koulutuspalvelujen laadullinen kehittäminen on myös tärkeä.
Kirkkoa tarvitaan auttamaan päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten vaativassa kasvatus- ja opetustyössä. Pakolaisten kotouttamisessa kaikenlainen "apu" on tarpeen. Päätöksenteko vaatii tietoa, taitoa ja kokemusta. Tiedon lisäämisen on tapahduttava alhaalta ylöspäin. Yhteiskunnan toiminnoissa on useita vapaaehtoisia henkilöitä. Miten kävisi, jos vapaaehtoistyötä tekevät ilmoittaisivat lopettavansa talkootyönsä? Varmaan monet yhteiskunnan toiminnot pysähtyisivät.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
maanantai 11. tammikuuta 2016
Kokoukset ovat erilaisia
Vuosi on vaihtunut, jolloin arvioidaan mielellään edellisen vuoden tapahtumia ja saavutuksia. Viestintävälineiden kautta saatua tietoa on seurattu tarkkaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvia merkittäviä kokouksia on pidetty Suomessa. Voidaan kysyä vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen kohdalla, miten syvällisesti perehdyttiin vuoden 1975 Etyjin juhlakokouksen sisältöön.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kiire on vaikuttanut vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen järjestelyihin. Perusteltua on kysyä, ehditäänkö kiireessä hahmottaa kokouksen kaikkia puolia. Jos asioiden suunnittelu olisi ollut huolellisempaa, vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksella olisi ollut paremmat edellytykset käsitellä Euroopan polttavia kysymyksiä ja ratkaisuja.
Vuonna 1975 Suomi toimi ansiokkaasti Etyjin juhlakokouksen isäntänä: järjestettyä tilaisuutta arvostettiin. Juhlakokouksessa löydettiin "Helsingin henki". Vuoden 1975 Etyjin juhlakokouksen saldo on vaikuttanut monella tapaa ihmisten elämään. Miten on käynyt vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen kohdalla? Saavutettiinko kaikin puolin ne tavoitteet, joita kokouksella oli tarkoitus saavuttaa?
Osaaminen näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jos ymmärrettävyysvajetta ei synny. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on keskeistä kysymys, "millaisissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun seilaamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Kyseinen ilmaus on haastava, sillä harjoitettua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulkitaan johtopäätöksin.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on selkeä, kun päätösten vaikutukset tiedostetaan ennakkoon. Eri tahojen harkitut kannanotot tukevat hyväksi koettuja ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjauksia. Pitkään on ollut tiedossa, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Tämä on tehnyt mahdolliseksi sen, että maamme on voinut toimia välitystehtävissä.
Perusteltua on pohtia vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen antia vuoden 1975 Etyjin juhlakokouksen saavutusten perusteella. Miten on käynyt "Helsingin hengen", joka lienee ollut isäntämaan, Suomen, tavoite? Poikkeavat ajatukset ja menettelyt saattavat vaarantaa koetellun ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkumisen.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kiire on vaikuttanut vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen järjestelyihin. Perusteltua on kysyä, ehditäänkö kiireessä hahmottaa kokouksen kaikkia puolia. Jos asioiden suunnittelu olisi ollut huolellisempaa, vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksella olisi ollut paremmat edellytykset käsitellä Euroopan polttavia kysymyksiä ja ratkaisuja.
Vuonna 1975 Suomi toimi ansiokkaasti Etyjin juhlakokouksen isäntänä: järjestettyä tilaisuutta arvostettiin. Juhlakokouksessa löydettiin "Helsingin henki". Vuoden 1975 Etyjin juhlakokouksen saldo on vaikuttanut monella tapaa ihmisten elämään. Miten on käynyt vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen kohdalla? Saavutettiinko kaikin puolin ne tavoitteet, joita kokouksella oli tarkoitus saavuttaa?
Osaaminen näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jos ymmärrettävyysvajetta ei synny. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on keskeistä kysymys, "millaisissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun seilaamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Kyseinen ilmaus on haastava, sillä harjoitettua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulkitaan johtopäätöksin.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on selkeä, kun päätösten vaikutukset tiedostetaan ennakkoon. Eri tahojen harkitut kannanotot tukevat hyväksi koettuja ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjauksia. Pitkään on ollut tiedossa, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Tämä on tehnyt mahdolliseksi sen, että maamme on voinut toimia välitystehtävissä.
Perusteltua on pohtia vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen antia vuoden 1975 Etyjin juhlakokouksen saavutusten perusteella. Miten on käynyt "Helsingin hengen", joka lienee ollut isäntämaan, Suomen, tavoite? Poikkeavat ajatukset ja menettelyt saattavat vaarantaa koetellun ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkumisen.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
perjantai 8. tammikuuta 2016
Musiikki puhuttelee
Historian tapahtumia arvioidaan eri tavoin. Esimerkiksi juhlapuheissa veteraanit nostetaan esille. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on heille tuttua: "Oli lähdettävä suorittamaan tehtävää "siellä jossakin", kun kutsu kävi, vapaaehtoisinakin oltiin." Veteraanit miettivät perustellusti: "Miten hyödynnettäisiin historian kokemus?"
Veteraaneja on kuultava, mikä osoittaa heidän arvostamistaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan on oltava luotettavaa, ja vaikutusyhteydet on ymmärrettävä. Johtoajatuksena on tärkeä periaate, että "Suomen laivan ruori on luotettavissa käsissä, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä."
Veteraaneja koskevissa asioissa puhuttelee musiikkikappale: "Veteraanin iltahuuto". Musiikkikappale on tuttu Simon sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Armas Ilvolle, joka johti laulua presidenttiparille presidentinlinnan juhlassa. Esitys hiljensi kuulijat. Laulun kohdalla muistui mieleen sotaveteraani Hannes Hynönen, joka vielä edellisen vuoden itsenäisyysjuhlassa saattoi olla mukana.
Sosiaali- ja terveyshuollon palveluista kannetaan huolta. Monet kysyvät aiheesta, miksi päätöksenteko on joskus hitaanlaista veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa ja pohtivat vastuullisten tahojen roolia asioiden selvittämisessä.
Kannoin Suomen lippua itsenäisyyspäivänä Kuopion sankarihaudalla, mikä oli kiinnostava luottamustehtävä. Musiikkiesitykset, seppeleenlaskut ja puheet olivat sankarihaudan tapahtumia.
Jean Sibeliuksen juhlavuotta vietettiin 2015.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Veteraaneja on kuultava, mikä osoittaa heidän arvostamistaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan on oltava luotettavaa, ja vaikutusyhteydet on ymmärrettävä. Johtoajatuksena on tärkeä periaate, että "Suomen laivan ruori on luotettavissa käsissä, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä."
Veteraaneja koskevissa asioissa puhuttelee musiikkikappale: "Veteraanin iltahuuto". Musiikkikappale on tuttu Simon sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Armas Ilvolle, joka johti laulua presidenttiparille presidentinlinnan juhlassa. Esitys hiljensi kuulijat. Laulun kohdalla muistui mieleen sotaveteraani Hannes Hynönen, joka vielä edellisen vuoden itsenäisyysjuhlassa saattoi olla mukana.
Sosiaali- ja terveyshuollon palveluista kannetaan huolta. Monet kysyvät aiheesta, miksi päätöksenteko on joskus hitaanlaista veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa ja pohtivat vastuullisten tahojen roolia asioiden selvittämisessä.
Kannoin Suomen lippua itsenäisyyspäivänä Kuopion sankarihaudalla, mikä oli kiinnostava luottamustehtävä. Musiikkiesitykset, seppeleenlaskut ja puheet olivat sankarihaudan tapahtumia.
Jean Sibeliuksen juhlavuotta vietettiin 2015.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)