Äskettäin seurattiin viestimien kautta esitystä, joka käsitteli liikenneselvitystä. Asiaan liittyvä kiire ajattelutti. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen suunnitelmat jäivät jotenkin "sivuraiteelle". Uudistuksia koskevissa asioissa johtajuuden on oltava kunnossa. Aktiivisuuden lisääntyminen lienee merkki "jostakin tavoitteesta ", jota voidaan arvailla. Päätöksenteon laatua, arvoja ja asenteita punnitaan.
Asioiden kulkua seurataan tarkkaan. Viestintävälineet tuonevat esille, millainen on puheena oleva liikenneselvitys omistajuuden näkökulmasta. Tieverkostot ja muut ratkaisut ovat kansalaisten aikaisemman toiminnan tulosta. Organisaatiota koskeva päätöksenteko on arvioitava, miten oikeudenmukainen ratkaisu olisi ja miten kokemus otettaisiin huomioon.
Edellä viitattiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. Yhteiskunnassa on mietittävä lasten ja nuorten työsuojelullisia asioita, joita pohditaan työelämässä. Koulu on lasten ja nuorten työpaikka, jossa kiusaamista ei saisi esiintyä. Syksyllä lukukauden alkaessa painotettiin "koulurauhan" merkitystä. Nyt kevätlukukaudella kysytään, miten "koulurauhajulistus" näyttäisi onnistuvan. Educa-messuilla koulukysymykset ovat ajankohtaisia.
Kouluelämään kuuluu muitakin asioita, joita ei voida sivuuttaa. Päätöksenteossa on mietittävä koulukiinteistöjen terveydellisiä tekijöitä, jotka liittyvät homekouluihin ja koulujen ilmanvaihtoon. Koulumatkat ovat liikenneratkaisuja, joiden suorittaminen vie runsaasti aikaa. Tämä on seurausta lähikoulujen lakkauttamisista.
Haja-asutusalueilla asuvat pohtivat, miksi on joskus vaikeahko päästä välttämättömien palvelujen piiriin. Kysytäänkin, miten hyvin on järjestynyt julkisten liikennevälineiden kulku esimerkiksi kunnan keskustaan. Palvelujen laatua arvioidaan yhteiskuntapolitiikassa.
Poliittinen viesti saadaan vaaleissa. Kysytään muun muassa, miten itsenäisesti kunnat voivat toimia niitä koskevissa ratkaisuissaan. Kysymys on aiheellinen, kun arvioidaan valtakunnan tasolta tulleita tietoja. Yhteiskunnan haasteellinen kysymys on se, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut hoituvat jatkossa.
Vanhuspalvelut ovat puhuttaneet, ja omaishoitajat odottavat toimintaa tukevia ratkaisuja. Miten tehokkaasti lapsiperheitä tuetaan? Lääkeviraston asioita on selvitetty usean henkilön toimesta. Palvelujen järjestäminen on yhteydessä päätöksenteon arvoihin. Ihmiset pohtivat laajempiakin kysymyksiä, mikä on Euroopan unionin kehityksen suunta ja mitä tapahtuu kotouttamiskysymyksissä.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
torstai 26. tammikuuta 2017
keskiviikko 18. tammikuuta 2017
Helsingissä pohditaan koulutusta
Yhteiskunnassa järjestetyt koulutuspalvelut kiinnostavat. Uusien opetussuunnitelmien tilanteessa kysytään muun muassa, miten onnistutaan matematiikan, luonnontieteellisten aineiden ja lukemisen opettamisessa. Näiden oppiaineiden kohdalla viittaan saatuihin tutkimustuloksiin. Tietokirjailijoiden jäsentilaisuudessa Helsingin Educa-messuilla keskustellaan opettamisesta ja oppimateriaaleista. Oppikirjojen laatu on tärkeä opetusprosessin toteuttamisessa.
Opettajajärjestöt ovat esittäytyneet messuilla. Opettajien ammatti- ja järjestölehti on täyttänyt sata vuotta. Lehden syntymäpäiviä on juhlistettu Educa-messujen yhteydessä. Tietojen mukaan Opettaja-lehti on Suomen vanhin viikoittain ilmestyvä aikakauslehti. Ensimmäinen "Opettajain lehden" numero on ilmestynyt 5. tammikuuta 1906. Opettaja-lehti on seurannut koulutuspalvelujen kehittymistä ja peruskouluun siirtymistä.
Kunnalliset hyvinvointipalvelujen kysymykset ovat ajankohtaisia. Viittaan tässä organisaatioita koskeviin uudistushankkeisiin. Olen tutkinut kuntalaisten suhtautumista koulutuspalveluihin ja sitä, miten tyytyväisiä he ovat palvelu- ja rahoitusjärjestelyihin. Koulutuspolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon menettelyillä on merkitystä kuntalaisten koulutuspalveluja kohtaan tuntemaan arvostukseen.
Hyvinvointia ja turvallisuutta koskevassa artikkelissani olen tarkastellut kunnallisten hyvinvointipalvelujen murrosta ja koulutuspalveluja. Taloudelliset tekijät ovat yhteydessä yleissivistävien ja ammatillisten koulutuspalvelujen laadulliseen ja määrälliseen toteuttamiseen. Aiheeseen liittyen kysytään, miten vastataan väestön turvallisuutta ja hyvinvointia koskeviin kysymyksiin nyt ja tulevaisuudessa.
Vastaukset ovat kiinnostavia, sillä tulosten eroavuuksia selitetään melko usein parhain päin. Eroavuuksien syitä ja koulutuksen yleisiä puitteita on mietittävä, millä tavoin lähiopetuksen vähentyminen ja koulutusleikkaukset vaikuttavat yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen tavoitteiden saavuttamiseen.
Kulttuuri- ja sivistystehtävää on ohjannut koulutuksellisen tasa-arvon periaate, joka on ollut päätöksistä vastaavien johtavana arvoperustana koulutusta linjattaessa. Miten yksituumaisesti kyseinen "ajatusmalli" on vielä voimassa?
Lasten ja nuorten lukutaidon kehittymistä on arvioitava koulun opetussuunnitelman ja kirjastojen näkökulmasta.. Kirjoilla on sivistävä merkitys. Kirjastojen on oltava palvelulaitoksia, jotka vastaavat ajankohtaisiin haasteisiin. Onko päätöksenteon tavoitteena vahvistaa ja tukea väestöryhmien kulttuurisia tekijöitä?
Juhlavuoden 2017 Educa-messuilla muisteltaneen Martti Lutherin ja Mikael Agricolan yhteiskunnallista merkitystä: Uuden testamentin käännökset tulivat tutuiksi, ja omakielistä kirjallisuutta saatiin aikaan. Messujen yhteydessä pohdittaneen lisäksi sitä, mitkä arvot ovat tärkeitä yhteiskunnan kehittämisen kannalta. Opettajajärjestöt tuonevat oman panoksensa koulutuspalveluja koskevaan keskusteluun.
Juhlavuoden 2017onnitteluterveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Opettajajärjestöt ovat esittäytyneet messuilla. Opettajien ammatti- ja järjestölehti on täyttänyt sata vuotta. Lehden syntymäpäiviä on juhlistettu Educa-messujen yhteydessä. Tietojen mukaan Opettaja-lehti on Suomen vanhin viikoittain ilmestyvä aikakauslehti. Ensimmäinen "Opettajain lehden" numero on ilmestynyt 5. tammikuuta 1906. Opettaja-lehti on seurannut koulutuspalvelujen kehittymistä ja peruskouluun siirtymistä.
Kunnalliset hyvinvointipalvelujen kysymykset ovat ajankohtaisia. Viittaan tässä organisaatioita koskeviin uudistushankkeisiin. Olen tutkinut kuntalaisten suhtautumista koulutuspalveluihin ja sitä, miten tyytyväisiä he ovat palvelu- ja rahoitusjärjestelyihin. Koulutuspolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon menettelyillä on merkitystä kuntalaisten koulutuspalveluja kohtaan tuntemaan arvostukseen.
Hyvinvointia ja turvallisuutta koskevassa artikkelissani olen tarkastellut kunnallisten hyvinvointipalvelujen murrosta ja koulutuspalveluja. Taloudelliset tekijät ovat yhteydessä yleissivistävien ja ammatillisten koulutuspalvelujen laadulliseen ja määrälliseen toteuttamiseen. Aiheeseen liittyen kysytään, miten vastataan väestön turvallisuutta ja hyvinvointia koskeviin kysymyksiin nyt ja tulevaisuudessa.
Vastaukset ovat kiinnostavia, sillä tulosten eroavuuksia selitetään melko usein parhain päin. Eroavuuksien syitä ja koulutuksen yleisiä puitteita on mietittävä, millä tavoin lähiopetuksen vähentyminen ja koulutusleikkaukset vaikuttavat yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen tavoitteiden saavuttamiseen.
Kulttuuri- ja sivistystehtävää on ohjannut koulutuksellisen tasa-arvon periaate, joka on ollut päätöksistä vastaavien johtavana arvoperustana koulutusta linjattaessa. Miten yksituumaisesti kyseinen "ajatusmalli" on vielä voimassa?
Lasten ja nuorten lukutaidon kehittymistä on arvioitava koulun opetussuunnitelman ja kirjastojen näkökulmasta.. Kirjoilla on sivistävä merkitys. Kirjastojen on oltava palvelulaitoksia, jotka vastaavat ajankohtaisiin haasteisiin. Onko päätöksenteon tavoitteena vahvistaa ja tukea väestöryhmien kulttuurisia tekijöitä?
Juhlavuoden 2017 Educa-messuilla muisteltaneen Martti Lutherin ja Mikael Agricolan yhteiskunnallista merkitystä: Uuden testamentin käännökset tulivat tutuiksi, ja omakielistä kirjallisuutta saatiin aikaan. Messujen yhteydessä pohdittaneen lisäksi sitä, mitkä arvot ovat tärkeitä yhteiskunnan kehittämisen kannalta. Opettajajärjestöt tuonevat oman panoksensa koulutuspalveluja koskevaan keskusteluun.
Juhlavuoden 2017onnitteluterveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
lauantai 7. tammikuuta 2017
Tuomaasta Nuuttiin
"Tuomaasta Nuuttiin" -artikkelissani tarkastelen joitakin jouluun liittyviä asioita melko yksityiskohtaisesti. Kirjoitukseni on valmistunut kirkkovuoden loppiaisena eli perjantaina 6.1.2017. Loppiainen (teofania, Θεοφάνια, epifania) on joulua vanhempi kristillinen juhlapäivä. Jouluaika on alkanut 21:stä joulukuuta ja kestää 13:een tammikuuta:
"Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi."
Joulun pyhien ja vapaiden jälkeen "arki" muistuttaa olemassaolollaan: "Härkäviikot ja reikäleivät alkavat." Työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta loppiainen oli lauantaisin vuosina 1973 – 1991. Tähän liittyen esitän kysymyksen, miten Martti Luther ja Mikael Agricola arvioisivat loppiaisen siirtoa kirkon perinteisen opin kannalta.
Joulurauha julistettiin Turussa Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauhajulistus on pohjoismaisen lainsäädännön määräys, jonka mukaan on toimittava. Tilaisuus alkoi Martti Lutherin "Jumala ompi linnamme (Vahva linna on Jumalamme, Ein feste Burg ist unser Gott)" - virrellä. Kyseinen virsi on ollut tapana laulaa vuodesta 1903 lähtien. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät hoitivat musiikin soittaen muun muassa Artturi Ropen säveltämän "Marsalkan hopeatorvet" -fanfaarin.
Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on puolestaan hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 lähtien:
"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään. "
"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."
Joulurauhajulistuksen jälkeen oli Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen "Maamme (Vårt land)" - laulu. Sitten oli vuorossa vuodesta 1918 lähtien ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli "Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys lienee 1700-luvulta)", joka on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.
Joulurauha-asiaan liittyvä radio-ohjelma on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelma vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt kyseisen ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta ensimmäinen suora lähetys on ollut vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut viestinnässä mukana.
Joulua, johon on kuulunut joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Loppiaista on vietetty, ja urheilutapahtumia on seurattu viestintävälineistä. Loppiaisena kotouttamiskysymykset muistuttavat arvoista ja toiminnan tärkeydestä. Loppiainen on omistettu lähetystyölle.
Katolisissa, luterilaisissa, anglikaanisissa ja muissakin länsimaisissa kirkoissa loppiaista on vietetty keskiaikaisen perinteen mukaisesti: itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivä. Melchior-, Balthasar- ja Kaspar -kuninkaiden (tietäjien) symboliikka eli kruunut ovat esillä Ruotsin "Tre kronor"-valtakunnanvaakunassa.
Loppiainen on kiinnostanut Martti Lutheria ja Mikael Agricolaa. Heidän tekemänsä Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat kulttuuritekoja, joita on tarvittu kirkon toiminnoissa. Artikkelini "sisältö" on kyseisille suurmiehille tuttu, sillä he ovat joutuneet paneutumaan joulun sanoman "ytimeen", joka sisältää esimerkiksi lähetystyön.
Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun on vastattava kysymykseen, miten laadullisesti joulunvietto - "Tuomaasta Nuuttiin" - voi tapahtua. Joulun sanoma muistuu asumiskysymyksissä mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, kun sen on toimittava "eriarvoistumista ehkäisevästi". Tämä tavoite on yhteydessä joulun sanoman sisäistämiseen.
Loppiaisena ja juhlavuotta onnitellen
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
"Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi."
Joulun pyhien ja vapaiden jälkeen "arki" muistuttaa olemassaolollaan: "Härkäviikot ja reikäleivät alkavat." Työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta loppiainen oli lauantaisin vuosina 1973 – 1991. Tähän liittyen esitän kysymyksen, miten Martti Luther ja Mikael Agricola arvioisivat loppiaisen siirtoa kirkon perinteisen opin kannalta.
Joulurauha julistettiin Turussa Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauhajulistus on pohjoismaisen lainsäädännön määräys, jonka mukaan on toimittava. Tilaisuus alkoi Martti Lutherin "Jumala ompi linnamme (Vahva linna on Jumalamme, Ein feste Burg ist unser Gott)" - virrellä. Kyseinen virsi on ollut tapana laulaa vuodesta 1903 lähtien. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät hoitivat musiikin soittaen muun muassa Artturi Ropen säveltämän "Marsalkan hopeatorvet" -fanfaarin.
Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on puolestaan hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 lähtien:
"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään. "
"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."
Joulurauhajulistuksen jälkeen oli Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen "Maamme (Vårt land)" - laulu. Sitten oli vuorossa vuodesta 1918 lähtien ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli "Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys lienee 1700-luvulta)", joka on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.
Joulurauha-asiaan liittyvä radio-ohjelma on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelma vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt kyseisen ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta ensimmäinen suora lähetys on ollut vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut viestinnässä mukana.
Joulua, johon on kuulunut joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Loppiaista on vietetty, ja urheilutapahtumia on seurattu viestintävälineistä. Loppiaisena kotouttamiskysymykset muistuttavat arvoista ja toiminnan tärkeydestä. Loppiainen on omistettu lähetystyölle.
Katolisissa, luterilaisissa, anglikaanisissa ja muissakin länsimaisissa kirkoissa loppiaista on vietetty keskiaikaisen perinteen mukaisesti: itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivä. Melchior-, Balthasar- ja Kaspar -kuninkaiden (tietäjien) symboliikka eli kruunut ovat esillä Ruotsin "Tre kronor"-valtakunnanvaakunassa.
Loppiainen on kiinnostanut Martti Lutheria ja Mikael Agricolaa. Heidän tekemänsä Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat kulttuuritekoja, joita on tarvittu kirkon toiminnoissa. Artikkelini "sisältö" on kyseisille suurmiehille tuttu, sillä he ovat joutuneet paneutumaan joulun sanoman "ytimeen", joka sisältää esimerkiksi lähetystyön.
Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun on vastattava kysymykseen, miten laadullisesti joulunvietto - "Tuomaasta Nuuttiin" - voi tapahtua. Joulun sanoma muistuu asumiskysymyksissä mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, kun sen on toimittava "eriarvoistumista ehkäisevästi". Tämä tavoite on yhteydessä joulun sanoman sisäistämiseen.
Loppiaisena ja juhlavuotta onnitellen
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
lauantai 31. joulukuuta 2016
Turku, joulurauhan julistaa
Tärkeänä tiedonlähteenä käytetään usein verkkotarjontaa, joka on auttanut tämänkin artikkelin yksityiskohtiin menevässä tarkastelussa. Olen ajatellut lisäksi, että kaikessa toiminnassa on kehitettävää. Tältä pohjalta esitän kysymyksen, minkä “teesien” avulla Martti Luther nyt analysoisi yhteiskunnallista ja kirkollista toimintaa. Hän on pohtinut joulua, johon tässä kirjoituksessa vielä palataan.
Muistamme hyvin jouluaaton ohjelmalähetyksen, kun Suomen Turussa julistettiin joulurauha Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauha on pohjoismaiseen lainsäädäntöön kuulunut määräys, jonka mukaan kansalaisten on toimittava. Tilaisuus alkoi Martti Lutherin "Jumala ompi linnamme (Ein feste Burg ist unser Gott)" - virrellä, jonka jälkeen Turun tuomiokirkon kello löi 12.00.
Martti Lutherin virren laulaminen on tullut tavaksi vuonna 1903. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät hoitivat musiikin ammattitaitoisesti. Soittokunta soitti Artturi Ropen säveltämän "Marsalkan hopeatorvet" -fanfaarin.
Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 lähtien:
"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään."
"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."
Joulurauhajulistuksen jälkeen oli vuorossa Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen "Maamme (Vårt land)" - laulu. Sitten soitettiin vuodesta 1918 lähtien ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli "Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys mahdollisesti 1700-luvulta)", joka on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.
Joulurauhajulistuksesta on kiinnostuttu maamme rajojen ulkopuolellakin. Asiaan liittyvää radio-ohjelmaa on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelmaa vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt julistusta koskevan ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta on tapahtunut ensimmäinen suora lähetys vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut joulurauhaa koskevassa viestinnässä mukana.
Joulua, johon on kuulunut edellä mainittu joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa.
Joulun tapahtumasta voidaan puhua myös seuraavan "Joululaulun" sisältämien säkeidenkin avulla:
Joululaulu
(Vilmi, Veikko 2016, sanat ja sävel)
Joulu tullut on, kaikille.
Joulun tuntu löytyy.
Pimeä aika, kaamos, voitetaan.
----
Aurinko, kuu, vaiheet tunnetaan.
Tieto almanakkaan merkitään.
Ajantieto muistaa.
----
Joulu tullut on, kaikille.
Kiire, huoli vaikuttaa.
Muistot, mieleen palaa, herkistää.
----
Kynttilät valon antaa.
Kaamos voitetaan.
----
Adventtiaikaa muistellaan.
Joululaulut, kuullaan, lauletaan.
Uudet laulut opitaan.
----
Kertomus joulun tunnetaan.
Kuvaelmat tehdään, katsotaan.
----
Miten kaikki mielletään?
Maria, Josef, seimen lapsi,
enkelit, paimenet, tietäjät, tähti.
—
Lahjat saadaan, annetaan.
Joulua vietetään.
Turku, joulurauhan julistaa.
----
Mikael Agricola on oppinut tuntemaan läheltä Martti Lutherin musiikin ja opin sisällön. Heidän tekemänsä Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat suuria kulttuuritekoja. Tämän artikkelin "otsikon sisältö" on kyseisille suurmiehille tuttu. He ovat joutuneet paneutumaan työtehtäviinsä kuuluvaan joulun kertomuksen syvälliseen sanomaan, joka sisältää merkityksellisen joulurauhan pohtimisen.
Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun kysytään, millaisissa oloissa joulunvietto voi yleensä tapahtua. Joulunvietto saa erilaisia muotoja, kun esimerkiksi asumisessa on puutteita. Joulun sanoma muistuu tässä kohdassa mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, ettei "eriarvoistumista yhteiskunnassa pääse syntymään".
Juhlavuosionnitteluterveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
torstai 29. joulukuuta 2016
Joulua on vietetty
Joulua on vietetty. "Kauneimpia joululauluja" on perinteisesti laulettu kirkoissa ja muissakin paikoissa. Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan kysymällä, millaisissa oloissa joulunvietto voi tapahtua. Joulunvietto saa uusia muotoja, kun muun muassa asunnottomuutta esiintyy. Joulun sanoma muistuu tässä kohdassa mieleen.
"Hyvän mielen" kannalta on ratkaistavia kysymyksiä, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistushankkeet, jotka ovat olleet julkisuudessa esillä. Perustellusti kysytään, miten ihmisten hyvinvointiin liittyvät asiat järjestyvät. Pakolaisten kotouttaminen vaatii hyvää mieltä ja ponnistuksia.
Vuoden 2017 alusta lähtien "sulatellaan" uuden lainsäädännön vaikutuksia. Perustuslain tarkkaa lukemista ja tulkintaa tarvitaan suurissa uudistuksissa, että mennään ihmisten kannalta "oikeaan suuntaan". Tässä kysytäänkin päätöksenteolta, mikä on yhteiskunnan palveltavuuden yleinen tilanne ja jatko.
Terveyspalvelujen kohdalla on puhuttu karensseista. Tiedetään, että sairaudentila on "sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun." Hyvän kohtelun näkökulmasta kysytäänkin karenssien perusteluja.
Asioiden hoitamisen laatua arvioitaessa pohditaan myös johtajuutta ja vallankäyttöä. Julkisella vallalla on vastuu päätöksenteosta, joka vaikuttaa "eriarvoistumisen välttämiseen". Toimeentulokysymykset ovat heijastuneet ihmisten joulunviettoon.
Edellä olevan lisäksi muistamme hyvin julkisuuden viestintänä, kun "Suomen Turussa julistettiin joulurauha". Tämä pitkä perinne on huomattu maamme rajojen ulkopuolellakin.
Juhlavuosionnitteluterveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
"Hyvän mielen" kannalta on ratkaistavia kysymyksiä, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistushankkeet, jotka ovat olleet julkisuudessa esillä. Perustellusti kysytään, miten ihmisten hyvinvointiin liittyvät asiat järjestyvät. Pakolaisten kotouttaminen vaatii hyvää mieltä ja ponnistuksia.
Vuoden 2017 alusta lähtien "sulatellaan" uuden lainsäädännön vaikutuksia. Perustuslain tarkkaa lukemista ja tulkintaa tarvitaan suurissa uudistuksissa, että mennään ihmisten kannalta "oikeaan suuntaan". Tässä kysytäänkin päätöksenteolta, mikä on yhteiskunnan palveltavuuden yleinen tilanne ja jatko.
Terveyspalvelujen kohdalla on puhuttu karensseista. Tiedetään, että sairaudentila on "sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun." Hyvän kohtelun näkökulmasta kysytäänkin karenssien perusteluja.
Asioiden hoitamisen laatua arvioitaessa pohditaan myös johtajuutta ja vallankäyttöä. Julkisella vallalla on vastuu päätöksenteosta, joka vaikuttaa "eriarvoistumisen välttämiseen". Toimeentulokysymykset ovat heijastuneet ihmisten joulunviettoon.
Edellä olevan lisäksi muistamme hyvin julkisuuden viestintänä, kun "Suomen Turussa julistettiin joulurauha". Tämä pitkä perinne on huomattu maamme rajojen ulkopuolellakin.
Juhlavuosionnitteluterveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
sunnuntai 18. joulukuuta 2016
Educa-messut tulossa
Pisa-tutkimukset ovat olleet esillä. Julkisuudessa on pohdittu matematiikan, luonnontieteellisten aineiden ja lukemisen opettamisen laadukasta järjestämistä. Kysymys kiinnostaa muun muassa henkilöitä, jotka osallistuvat tammikuussa 2017 pidettäville Helsingin Educa-messuille.
Lukutaidon oppimista voidaan analysoida esimerkiksi kirjoitusmerkkien suhteen. Eräissä kulttuureissa on kirjoitusjärjestelmiä, jotka lasten ja nuorten on vain opittava hahmottamaan ja sisäistämään. Miten on mahdollista, että nämä lapset ja nuoret ovat selviytyneet Pisa-tutkimusten vaatimuksista melko hyvin tai jopa muita paremmin? Ymmärrettävämpää olisi, että tulokset olisivat toisenlaisia arvioitaessa lukemista tekstin muodostamisen kannalta.
Kirjoilla on sivistävä merkitys. Kirjastojen on oltava palvelulaitoksia, jotka vastaavat ajankohtaisiin haasteisiin.
Edellä olevan johdosta palautetaan mieliin Martti Luther ja Mikael Agricola, jotka aikoinaan huomasivat: "Omakielistä kirjallisuutta on saatava aikaan." Uuden testamentin käännökset tulivat kansalaisille tutuiksi. Merkkihenkilöiden toiminta ja ajatukset jäivät elämään, että nyt on mahdollista muun muassa Pisa-tutkimusten avulla tutkia lukutaidon kehittymistä maassamme ja muualla.
Pisa-tutkimusten vastausten tulkinnat ovat kiinnostavia, sillä tulosten eroavuuksia selitetään parhain päin. Kouluviranomaisten on mietittävä tulosten syitä ja koulutuksen yleisiä puitteita. Tässä esitetään vielä aiheeseen liittyvä kysymys, millä tavoin lähiopetuksen vähentyminen ja koulutusleikkaukset vaikuttavat yhteiskunnassa tarvittavien koulutuspalvelujen tavoitteiden saavuttamiseen.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Lukutaidon oppimista voidaan analysoida esimerkiksi kirjoitusmerkkien suhteen. Eräissä kulttuureissa on kirjoitusjärjestelmiä, jotka lasten ja nuorten on vain opittava hahmottamaan ja sisäistämään. Miten on mahdollista, että nämä lapset ja nuoret ovat selviytyneet Pisa-tutkimusten vaatimuksista melko hyvin tai jopa muita paremmin? Ymmärrettävämpää olisi, että tulokset olisivat toisenlaisia arvioitaessa lukemista tekstin muodostamisen kannalta.
Kirjoilla on sivistävä merkitys. Kirjastojen on oltava palvelulaitoksia, jotka vastaavat ajankohtaisiin haasteisiin.
Edellä olevan johdosta palautetaan mieliin Martti Luther ja Mikael Agricola, jotka aikoinaan huomasivat: "Omakielistä kirjallisuutta on saatava aikaan." Uuden testamentin käännökset tulivat kansalaisille tutuiksi. Merkkihenkilöiden toiminta ja ajatukset jäivät elämään, että nyt on mahdollista muun muassa Pisa-tutkimusten avulla tutkia lukutaidon kehittymistä maassamme ja muualla.
Pisa-tutkimusten vastausten tulkinnat ovat kiinnostavia, sillä tulosten eroavuuksia selitetään parhain päin. Kouluviranomaisten on mietittävä tulosten syitä ja koulutuksen yleisiä puitteita. Tässä esitetään vielä aiheeseen liittyvä kysymys, millä tavoin lähiopetuksen vähentyminen ja koulutusleikkaukset vaikuttavat yhteiskunnassa tarvittavien koulutuspalvelujen tavoitteiden saavuttamiseen.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
keskiviikko 14. joulukuuta 2016
Itsenäisyyspäivänä
Itsenäisyyspäivänä muistellaan "maan historiallisia vaiheita ja koettelemuksia". Arvioidaan myös tulevaisuutta koskevia ratkaisuja, joihin päätöksenteko on osallinen. Juhlapuheissa veteraanit nostetaan esille. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alue on heille tuttua: "Oli lähdettävä suorittamaan tehtävää "siellä jossakin", kun kutsu kävi, vapaaehtoisinakin oltiin." Veteraanit miettivät myös kysymystä: "Miten hyödynnetään kokemus?"
"Veteraanin iltahuuto" puhuttelee. Kyseinen musiikkikappale on tuttu muun muassa Simon sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Armas Ilvolle, joka johti laulua itsenäisyyspäivänä 2015 presidenttiparille presidentinlinnan juhlassa.
Esitys hiljensi paikalla olevat kuulijat ja television ääressä olevat katselijat. Musiikkikappaleen kohdalla muistui mieleen myös sotaveteraani Hannes Hynönen, joka vuoden 2014 itsenäisyyspäiväjuhlassa saattoi olla vielä mukana kertomassa "kokemistaan asioista".
Tärkeänä tässä pohditaan myös sitä, että "laivamme ruori on luotettavissa käsissä, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan on oltava luotettavaa, ja vaikutusyhteydet on ymmärrettävä.
Sosiaali- ja terveyshuollon palveluista kannetaan huolta. Monet kysyvät aiheesta, miksi päätöksenteko on joskus hitaanlaista veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa ja miettivät vastuullisten tahojen roolia asioiden hoitamisessa. Veteraaneja kuultaessa osoitetaan heidän arvostamistaan.
Itsenäisyyspäivän ohjelmista on sovittu. Lippulinnoissa kannetaan Suomen lippuja ja järjestölippuja sankarihaudoilla: mieleenpainuvia ja kunniakkaita luottamustehtäviä. Musiikkiesitykset, seppeleenlaskut ja puheet kuuluvat myös sankarihautojen tapahtumiin.
Kuopion kaupunki järjesti itsenäisyyspäiväjuhlan Kuopion musiikkikeskuksessa, jossa veteraanit olivat kunniavieraina.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
"Veteraanin iltahuuto" puhuttelee. Kyseinen musiikkikappale on tuttu muun muassa Simon sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Armas Ilvolle, joka johti laulua itsenäisyyspäivänä 2015 presidenttiparille presidentinlinnan juhlassa.
Esitys hiljensi paikalla olevat kuulijat ja television ääressä olevat katselijat. Musiikkikappaleen kohdalla muistui mieleen myös sotaveteraani Hannes Hynönen, joka vuoden 2014 itsenäisyyspäiväjuhlassa saattoi olla vielä mukana kertomassa "kokemistaan asioista".
Tärkeänä tässä pohditaan myös sitä, että "laivamme ruori on luotettavissa käsissä, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan on oltava luotettavaa, ja vaikutusyhteydet on ymmärrettävä.
Sosiaali- ja terveyshuollon palveluista kannetaan huolta. Monet kysyvät aiheesta, miksi päätöksenteko on joskus hitaanlaista veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa ja miettivät vastuullisten tahojen roolia asioiden hoitamisessa. Veteraaneja kuultaessa osoitetaan heidän arvostamistaan.
Itsenäisyyspäivän ohjelmista on sovittu. Lippulinnoissa kannetaan Suomen lippuja ja järjestölippuja sankarihaudoilla: mieleenpainuvia ja kunniakkaita luottamustehtäviä. Musiikkiesitykset, seppeleenlaskut ja puheet kuuluvat myös sankarihautojen tapahtumiin.
Kuopion kaupunki järjesti itsenäisyyspäiväjuhlan Kuopion musiikkikeskuksessa, jossa veteraanit olivat kunniavieraina.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)