Yhteiskunnassa järjestetään palveluja, joiden tarkoitus on tyydyttää hyvinvointitarpeita. Kuntalaissa esitetään tavoitteet, jotka määrittelevät toiminnan sisältöä, palvelujen mitoitusta ja palvelujen sijoittamista kunnan alueelle. Suunnitelmat perustuvat erilaisiin valintaratkaisuihin. Olen tutkinut ja arvioinut kunnallisten palvelujen laatua yleensä ja hyvinvointipalvelujen murrosta erityisesti koulutuspalvelujen näkökulmasta. Siinä yhteydessä olen tarkastellut koulutuksen saatavuutta ja oppimisympäristön laatutekijöitä sekä palvelujen rahoittamista. Koulutustarpeiden tyydyttämistä voidaan arvioida myös tutkintojen kilpailukyvyn, jatkokoulutusmahdollisuuksien ja palvelujen katkeamattomuuden suhteen. Koulutustavoitteita ja toimintatapoja arvioitaessa pohditaan myös sitä, miten onnistutaan parhaiten toteuttamaan niin sanottu yhteisen koulun periaate ja miten päteviä opettajia riittäisi koko maan eri osiin. Koulutustavoitteiden kannalta mietitään myös sitä, miten otetaan huomioon yhä enenevä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän kasvu, kulttuuriset ja uskonnolliset erot sekä opetusryhmiin integroidut erityisoppilaat. Opettajankoulutuksen tehtävänä on kouluttaa opiskelijoita niillä tiedolla, taidolla ja valmiuksilla, joita opettajan tehtävä edellyttää. Koulussa opettajan tehtävänä on saada aikaan oppilaiden myönteistä edistymistä, jota tapahtumaa seurataan. Opettajan ammattitaito perustuu siihen, kuinka hyvin hän on oppinut hallitsemaan koulutuksessaan erilaisten kasvatustapahtumien rakenteet ja toiminnot. Opettajan on tunnettava hyvinvoinnin kannalta kasvatuksen ja opetuksen kokonaistavoitteet ja välitavoitteet. Opettajan tavoitteisiin pyrkivä työ vaatii hankkimaan tietoja myös koulun ulkopuolelta, esimerkiksi kodin ja koulun yhteistyön avulla. Oppilaiden huoltajien mielestä on tärkeää, että opettajat pystyisivät hoitamaan sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen tehtäviä. Koulutuksen laatua arvioitaessa on merkittävää selvittää, missä määrin koulutuksesta vastaavien määrittämät omat tavoitteet ja koulutuksen tarvitsijoiden tavoitteet vastaavat toisiaan. On myös pystyttävä arvioimaan, mitkä yhteiskunnalliset tekijät selittävät vastaavuudessa ilmenevää vaihtelua. Yhteiskuntapolitiikan avulla vaikutetaan siihen, missä määrin yhteiskunnan tuottamat ja rahoittamat koulutuspalvelut tyydyttävät koulutustarpeita. Tavoitteena ovat oikeudenmukaiset ja syrjäytymistä estävät hallinnolliset ratkaisut. Tyytyväisyys yhteiskunnan järjestämiin hyvinvointipalveluihin ja koulutuspalveluihin ilmentää palvelujen laatua. Laatua on se, että palvelut ovat saavutettavissa ja saatavilla. Laatua on edelleen se, että asiointitilanne on inhimillistä ja asiakkaan kohtelu on hyvää. Palvelujen laatuun vaikuttavat henkilöstön pätevyys ja ammattitaito, palveluyksikön fyysiset puitteet, palvelujen turvallisuus sekä palveluyksikön toimintavarmuus.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti