Suunnittelussa ja päätöksenteossa on merkittävää kiinnittää huomiota hyvinvoinnin kannalta työllisyyden, sosiaaliturvan ja palvelujen kehittämiseen yhteiskunnassa. Voidaan myös puhua yleisesti yhteiskunnan palvelukykyisyydestä. Hyvinvointiratkaisuja tehtäessä joudutaan miettimään käytettävissä olevia resursseja. Informaatioyhteiskuntaa koskevat haasteet, epävarmuuden hallinta ja strateginen johtaminen ovat lisäksi tekijöitä, jotka edellyttävät syvällistä paneutumista. Yhteiskunnassa on muitakin asioita, jotka on ratkaistava, esimerkiksi syrjäytymisen estäminen. Järkevää suunnitteluprosessia ohjaavat perustellut tavoitteet ja valitut keinot hyvinvointitavoitteiden saavuttamiseksi. Kokonaisvaltaisen suunnittelun ohella on käytettävissä tilannekohtaisia toimintoja. Tässä yhteydessä tavoitteena on ratkaista kysymyksiä aina yksi kerrallaan, sillä laajoja kokonaisuuksia on melko usein vaikeahko hallita. Suunnittelussa voidaan tähdentää ihmiskeskeisyyttä ja sosiaalista oppimista. Silloin pyritään hahmottamaan niitä keinoja, joiden avulla yhteiskunta voisi muuttua niin sanotuksi itseorganisoituvaksi oppimisyhteisöksi. Hyvinvoinnin kannalta puhutaan myös oppivan yhteiskunnan käsitteestä, joka sisältää humanistista tavoiteajattelua. Suunnittelussa voidaan ottaa huomioon yksilöiden ja organisaatioiden kehitysprosesseja ja korostaa keskustelun ja ymmärtämisen merkitystä. Humanistinen suunnitteluajattelu on enemmän kommunikatiivista kuin tavoitteellista. Kyseinen suunnittelu ei ole ollut yhteiskunnassa niin keskeinen kuin rationalistinen suunnittelu. Hyvinvointia edistävä suunnittelu edellyttää huolellista ennakkovalmistelua.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti