Syvennytäänkö perheasioihin huolella

Laadukas päivähoitojärjestelmä on tärkeä perheiden kannalta. Äskettäin kuitenkin kysyttiin, leikkautuuko kotihoidontuki valtion budjettiratkaisuissa. Perheiden tukemisasian nostaminen esiin vaikutti luultavasti päätöksiin. Toisenlainen ratkaisu ei ehkä ollut mahdollista, sillä poliittiset paineet olivat suuret. Miten suunnittelun ja päätöksenteon valinnat tukevat yleensä perheiden asioita? Perheiden taloutta koskettavat myös lapsilisäkysymykset, ruoan hinta ja julkisen liikenteen matkakulut. Päätöksiä havainnollistetaan erilaisilla malleilla, jotka kuvaavat esimerkiksi perheiden tukemista. Perheiden hyvinvoinnin rakentuminen on yhteydessä päätöksenteon arvoihin. Harrastusmahdollisuudet tukevat kasvamista, jos ne suunnitellaan asiantuntevasti. Kodin turvallinen ilmapiiri heijastuu ulkoiseen toimintaan.

Perheitä on arvioitava perherakenteiden ja sisäisten suhteiden kannalta. Huoltajien tulisi varata riittävästi aikaa lapsen kasvamiselle. Varhaista itsenäistämistä korostavat tavoitteet saattavat aiheuttaa turvattomuutta, sillä lapset ovat yksilöllisiä. Kasvatustietoa voidaan hyödyntää niin sanotussa syrjäytymistä koskevassa keskustelussa. Tavoitteena olisi sellainen järjestelmä, jonka jäsenillä olisi hyvät edellytykset tyydyttää fysiologisia ja turvallisuuden tarpeitaan. Yhteenkuuluvuuden, rakkauden ja itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen ovat myös merkittäviä. Edellä olevat tekijät ohjaisivat myönteisesti kasvamista, mutta käytäntö on erilaista.

Melko monet lapset ja nuoret kasvavat oloissa, jotka eivät ole välttämättä tarpeiden mukaisia. Joudutaan tekemään lastensuojelullisia päätöksiä, että kasvatusasiat menisivät parempaan suuntaan. Yhteiskunnalla on kokonaisvaltainen vastuu kasvatustavoitteiden saavuttamisesta. Vaikeuksissa olevien perheiden sosiaalisilla verkostoillakin on mahdollisuus auttaa tietyissä rajoissa. Tarkoitus on estää asioiden mutkistumista. Onnistuneet päätökset hyödyttävät yhteiskuntaa taloudellisesti ehkäistäessä sosiaalisia ongelmia, kuten syrjäytymistä. Jos ratkaisut ovat oikeudenmukaisia, niitä arvostetaan. Yhteiskunnan laatua arvioitaessa kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, missä asemassa perhepolitiikka on ja miten perheitä koskevat perustarpeet ja kasvun mahdollisuudet turvataan.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

Miten yhteiskunnan eheyttä tuetaan

Yhteiskunnan tärkeä tavoite on huolehtia ihmisten hyvinvoinnista. Harkituilla päätöksillä voidaan estää eriarvoistumista, mikä menettely tukee yhteiskunnan eheyttä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää eri keinojen ja rahoittamisen pohtimista. On oltava huolellinen, kun päätetään organisaatioita koskevista suurista muutoksista. Tehtyjä päätöksiä on pystyttävä arvioimaan kriittisesti. Päätöksenteon valmisteluprosessi vie aikaa, jos tavoitteena on saavuttaa onnistuneita tuloksia. Tutkimustietoja on hyödynnettävä. Ekologiset ja sosioekonomiset taustatekijät on otettava huomioon seikkaperäisesti palvelujärjestelmien kokonaisuutta hahmotettaessa. Asiat mennevät oikeampaan suuntaan, jos kuullaan riittävästi asianosaisia. Yhteiskunnan laatua arvioitaessa on saatava tietoa myös työelämästä. Työn sisältöä on mietittävä eri ihmisryhmien hyvinvoinnin kannalta. Millaiset ovat maamme työolot ja henkilöstöpolitiikka yleensä verrattuna esimerkiksi naapurimaiden vastaaviin?

Työpaikkaedellytysten luominen, yrittäjyyskasvatus ja monikulttuurisuuden ymmärtäminen ovat työelämän asioita. Työllistyminen on yhteydessä koulutukseen. Koulutuksen on vastattava yhteiskunnan työelämän muutostarpeisiin. Ongelma-alueet on tiedostettava. Koulutuksesta syrjäytymistä tapahtuu muun muassa koulutuksen tietyissä nivelvaiheissa. Yhteiskunnassa on mietittävä ratkaisuja, että koulutuksen ulkopuolelle jääneetkin sijoittuisivat hyvin yhteiskuntaan. Koulutussuunnittelu haluaa tietää, mitä valmistuneet tekevät. Koulutuksesta valmistuneen kiinnostus kohdistuu sellaiseen työpaikkaan, jossa hän voisi parhaiten hyödyntää omia taitojaan. Palvelusektori työllistää eniten. On ymmärrettävää, että työpaikka löytyisi mielellään tutulta paikkakunnalta. Asuin- ja työpaikka toimivat kokemuksia tuottavina kehitysympäristöinä.

Työelämään sijoittuminen on yhteydessä opetuksen laatuun, joka sisältää esimerkiksi tarvittavien viestintä- ja mediataitojen oppimista. Koulutuksen ja työelämän vuorovaikutus on tärkeä kehitettäessä muun muassa ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmia. Millä tavoin oppisisällöissä on kiinnitetty huomiota ympäristöasioihin? Koulujen kasvatus- ja opetusohjelmien toteuttamisessa käytetään joskus niin sanottua läpäisyperiaatetta. Menettelyn tehokkuutta on arvioitava asioiden syvällisen omaksumisen kannalta. Koulutuksen alueella joudutaan kiinnittämään huomiota yhteishakua ja työharjoittelua koskeviin tekijöihin, sosioemotionaalisten vaikeuksien voittamiseen ja erilaisten opiskelijoiden kohtaamiseen. Nämä ovat yhteydessä opetussuunnitelmien muutostarpeisiin ja -prosesseihin. Yhteiskuntaa tarkasteltaessa on perusteltua verrata palvelujen käyttäjien ja suunnittelun näkemyksiä keskenään. Erikoisen tärkeää tämä on silloin, kun ajatellaan tehtävän suuria rakenteellisia muutoksia, kuten hahmotellut kuntaratkaisutkin ovat.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

Miten eteenpäin

Yhteiskunnan tehtävä on pohtia keinoja, miten ihmisten hyvinvointi turvataan. Tehtävä on haastava rahoituksen vaikeutuessa. Lähipalvelujen laatua arvioidaan ja tehdään johtopäätöksiä. Päätösten laatua testataan erilaisina palautteina. Sosiaaliset paineet ja arvostukset ovat taustalla. Äskettäin esitettiin virallisesti kuntia koskevia rakennemuutoksia, jotka tuntuisivat esittäjien mielestä olevan kannatettavia ajatuksia. Yli kolmensadan kunnan määrä vähenisi valtiovallan toimesta lopulta reippaasti alle sadan. Miten lähidemokratia toteutuisi käytännössä, jos muutos tapahtuisi? Jos näin suuri muutos on tavoitteena, luottamuksen saavuttaminen on keskeistä. Tiedottamisen on oltava avointa ja monipuolista. Toinen suuri muutos koskettaa maanpuolustuksen uutta rakennetta. Suunnitelmat ovat herättäneet ymmärrettävästi yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä, joihin on vastattava perustellusti. Rakennemuutosten hyväksymiseen on saatava suuren enemmistön tuki. Onnistuneet ratkaisut vaikuttavat hyvinvointiin. Miten käytännön tasolla havaitut sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuspalvelujen ongelma-alueet saadaan kuntoon, muun muassa oppilashuollossa? Miten huolehditaan aikuisväestön koulutustarpeet työttömyyden sattuessa?

Ihmiset viestivät heitä koskettavia ongelma-alueita. Niiden ratkaisut sisältävät sellaisia kysymyksiä, joiden vastaukset ovat yhteydessä organisaation arvoihin. Onnistuneet päätökset edellyttävät asioiden priorisointia, joka tarkoittaa voimavarojen suuntaamista. Päätöksenteko vaikuttaa esimerkiksi taloudelliseen turvallisuuteen ja sivistyksellisiin tekijöihin. Tulevaisuudessa nähdään, miten suuret muutokset heijastuvat ihmisten hyvinvointiin. Päätösten hyvinvointivaikutukset ja palveluverkoston kokonaisuus ovat yhteydessä toisiinsa. Palvelujen tarvitsijoilta on kysyttävä, millaisena he ovat kokeneet tehdyt ratkaisut. Ovatko päätökset olleet oikeudenmukaisia? Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää seurata niitä henkilöitä, jotka ovat syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa. Aktiivisesti yhteiskuntaan osallistuvat henkilöt huolehtivat yleensä paremmin omista oikeuksistaan, kuten on havaittu. Muun muassa erilaisiin yhdistyksiin osallistuvat voivat vaikuttaa oman yhdistyksensä avulla hyvinvointiinsa. He ovat oppineet tuntemaan yhdistystoiminnassaan niitä yhteyksiä, joilla saattaa olla merkitystä asioiden eteenpäin viemiseksi.

Henkilöiden omakohtaisia tuntemuksia, jotka syntyvät esimerkiksi yhteiskunnallisten rakennemuutosten seurauksena, lienee vaikeahko toisten ihmisten täysin ymmärtää. Suunnittelussa ja päätöksenteossa on mietittävä huolella myös psykologisia vaikutuksia, joita ratkaisut aiheuttavat. Tiedotusvälineetkin voivat enemmän tähdentää päätösten psykologista merkitystä. Kun valintatilanteissa arvioidaan henkilöitä, tarkastelun on oltava objektiivista. Mielikuvia korostamalla vääristetään ehkä tilannetta, jolloin henkilöiden vahvuudet joutuvat sivuun. Erikoisen tärkeä on tarkastella ulko- ja turvallisuuspolitiikan aluetta, jolla pätevyyttä ja taitoa tarvitaan. Euroopan unionin tasolla on tehty päätöksiä reunaehtojen vallitessa. Ovatko talouden sopeuttamista koskevat päätökset täysin kritiikistä vapaita? Suomi seuraa valppaana viennin ja tuonnin kehittymistä ja sisämarkkinoita, jotka tekijät ovat yhteydessä ihmisten hyvinvointiin. Jatkossa nähdään, miten Suomen voimavarat kehittyvät ja miten yhteiskunnan eriarvoistumista kyetään estämään.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

Presidentti vaihtuu

Ajankohtaista on seurata, miten presidenttiehdokkaat selittävät omista lähtökohdistaan yhteiskuntaa koskevia asioita. Ihmiset viestittävät eri tavoin ongelma-alueita, joihin on otettava kantaa. Hyvinvointipalvelujen puutteet aiheuttavat kritiikkiä. Päätöksenteko kohtaa kysymyksiä, joiden vastaukset ovat yhteydessä arvoihin ja arvostuksiin. Ihmiset arvioivat käytännön tasolla hyvinvoinnin kehittymistä. Ihmisiä askarruttaa lähidemokratian toteutuminen. Ratkaisujen on oltava oikeudenmukaisia ja luotettavia. Erityisesti lähipalvelujen järjestymistä seurataan ja vedetään niistä johtopäätöksiä. Päätösten laatua testataan vaaleissa. Sosiaaliset vaatimukset ja paineet ovat päätösten taustalla, kun maatamme kehitetään. Tulisiko kuntarakenne olemaan julkisuudessa ilmaistujen tietojen kaltainen?

Päätöksenteolla vaikutetaan turvallisuuteen. Päätökset edellyttävät asioiden tärkeysjärjestyksen selvittämistä. Tehokkuutta korostavassa päätöksenteossa demokratian arvosisältö saattaa jäädä vähemmälle huomiolle, mikä ei liene tarkoitus. Kun pohditaan palvelujen laatua, on arvioitava palveluverkoston kokonaisuutta. Miten tiedossa olevat sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuspalvelujen ongelma-alueet saadaan hoidetuiksi? Tehdyt ratkaisut heijastuvat vaaleihin: esimerkiksi taloudelliset tekijät saattavat ohjata äänestyspäätöstä. Toivottavasti asianäkökulma on vallitseva äänestyskriteeri. Henkilöt käyttävät yleensä demokraattisia oikeuksiaan käymällä äänestämässä. On vaikeahkoa jättää äänestämättä, jos on sisäistänyt äänestämisen merkityksen. Monet henkilöt jättävät kuitenkin vaaleissa äänestämättä, kun ehdokkaiden arvomaailma ei ole mieleinen.

Tiedotusvälineiden tehtävä on vaikuttaa myönteisellä tavalla vaaliprosessiin. Henkilöiden taitoerot on tultava luotettavasti esille. Äänestäjät kiinnittänevät huomionsa henkilöön, joka olisi sopiva hoitamaan presidentin tehtävää. Miten tuleva presidentti menestyy toimessaan, nähdään myöhemmin. Käytyjen presidentinvaalien jälkeen on perusteltua kysyä, hoituuko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka jatkossa hyvin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella ei ole vara tehdä virheitä. Presidentin on tunnettava Suomen ja Euroopan unionin talousongelmien taustat. Millaiset olisivat Suomen voimavarat realistisesti, jos ulkoapäin tulevat talousongelmat alkaisivat voimakkaammin heijastua tänne? Erilaisiin kysymyksiin on kyettävä vastaamaan ennakoiden. Onnistuneen yhteiskuntapolitiikan avulla suunnataan hyvinvoinnin kehitystä: pidetään työllisyyttä tärkeänä ja estetään polarisoitumista.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

Vaalit politiikan sisällön mittari

Harjoitetun politiikan onnistuneisuutta mitataan vaaleissa. Politiikan uudelleenarviointia tapahtuu, jos suunnitellut tavoitteet eivät oikein toteudu. Tällä hetkellä presidentinvaalit kiinnostavat. Presidenttiehdokkaiden näytöt erottelevat ehdokkaita selvästi toisistaan. Valituksi tullee henkilö, jonka hankkimasta kokemuksesta ja taidosta on hyötyä presidentin tehtävän hoitamisessa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alue on paikka, joka edellyttää kokonaisvaltaista näkemystä politiikan vaikutussuhteista. Yhteiskunnan haasteet ovat moninaisia, esimerkiksi maamme talouden kysymykset, jotka vaativat ratkaisemista. Kasvavaa huolta aiheuttavat lisäksi Euroopan unionin alueen talousongelmat. Löydetäänkö niihin kestäviä ratkaisuja, kun ongelmat ovat laajentuneet suureen mittaan? Päätöksenteko on yhteydessä aina ajankohtaisen käsitteen eli demokratian ulottuvuuden kanssa. Kun päätöksiä tehdään, demokratian vajetta ei saa syntyä. Demokratian arvosisällön on säilytettävä asemansa ja painoarvonsa, vaikka vallitsisikin taloudellista tehokkuutta korostava ilmapiiri.

Kansalaiset viestittävät eri tavoin, milloin on pohdittava päätöksenteon yleisiä periaatteita syvällisemmin. Yleinen hyväksytty periaate edellyttää toiminnan luotettavuutta ja oikeudenmukaisuutta. Päättäjät joutuvat vastaamaan sellaisiin kysymyksiin, joiden ratkaisut ovat yhteydessä arvoihin ja arvostuksiin. Kun pohditaan hallinnon toimivuuden onnistuneisuutta tarkemmin, arvioidaan kansalaisten, luottamushenkilöiden ja palveluverkoston muodostaman järjestelmän kokonaisuutta. Hallinnon suunnittelun kannalta on perusteltua tietää, millaisena eri väestötyhmät kokevat päätöksenteon toimivuuden. Vähemmän tyytyväisiä ovat ne henkilöt, jotka osallistuvat heikommin poliittiseen toimintaan, erilaisiin järjestöihin ja yhdistyksiin. Vastaavasti ne henkilöt, joille päätöksenteko on tutumpaa, ovat tyytyväisempiä talouden tehokkuuteen. Tyytyväisyys on yhteydessä muun muassa omiin päätöksiin, joita on ollut itse tekemässä. Päätöksentekoa on tarkasteltava etenkin työn jatkuvuuden ja ammattiaseman näkökulmasta: taloudellinen turvallisuus astuvat kuvaan.

Tutkimukset auttavat palveluja koskevien johtopäätösten tekemistä. Yhteiskunta pyrkinee tuottamaan kansalaisten arvostamia ja odottamia asioita. Presidentinvaalit vaikuttavat välillisesti syksyllä pidettäviin kunnallisvaaleihin, joissa otetaan kantaa kuntarakenteisiin ja palvelujen järjestämiseen. Julkisuudessa on esitetty huomattavia kuntia koskevia muutoksia, jotka perustuvat hallitusohjelmaan. Kuntalaiset arvioivat myöhemmin tehdyt päätökset, jos suunnitelmat toteutuvat. Käytännön päätöksenteon avulla vaikutetaan hyvinvoinnin kehittymiseen. Kansalaisten hyvinvoinnin turvaaminen on päätöksenteossa tapahtuvaa priorisointia. Väestön polarisoitumiskehitystä pyritään välttämään. Mitkä ovat ne hyvinvointiasiat ja arvostukset, joista yhteiskunnassa päätetään sosiaalisten vaatimusten ja paineiden alaisina? Viime aikoina ovat olleet esillä ammattikorkeakoulut, joiden kohdalla on aiottu tehdä koulutusverkoston muutoksia. Suunnitellut ratkaisut ovat herättäneet arvostelua.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

Vaihtoehdot erottuvat vähitellen

Julkisuudessa on kosketeltu tulevia vaaleja. Asioiden käsittely on ollut varovaista, vaikka vaalit ovat jo melko lähellä. Äänestäjien on tärkeää tietää, millaista politiikkaa ehdokkaat ovat harjoittaneet ja kannattaneet. Politiikan aikaisempi sisältö ei saa hämärtyä. Asioita seuraamalla on voinut huomata, että ehdokkaiden politiikan sisältö on jäänyt vähemmälle huomiolle. Enemmänkin on puututtu henkilön ulkoisiin ominaisuuksiin kuin varsinaisiin asioihin. Kun tarkoituksena on valita koko kansan presidentti, tarvitaan kokonaisvaltaista erittelevää tietoa eri ehdokkaiden poliittisista näkemyksistä. Siinä on haastetta esittäjille ja arvioitsijoille. Presidentin roolia tarkasteltaessa on perusteltua pohtia presidentin vallan supistumista: pääministeri on saanut perustuslain myötä laajenevia valtuuksia aikaisempaan verrattuna. Jääkö presidentti pääministerin varjoon? Kysymykseen vastaamista helpottaa se, että ihmisten mielestä presidentin rooli on säilyttänyt arvojohtajuusasemansa. Johtajuus on kuitenkin kiinni siitä, miten luottamusta herättävästi henkilö pystyy toimimaan roolissaan. Perusteltujen kysymysten avulla on mahdollista arvioida ehdokkaiden sanojen ja tekojen välistä vastaavuutta.

Sanojen ja tekojen vastaavuuden tutkiminen on tärkeä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioiden kohdalla. Presidentti on johtaja, jolla on oltava laaja-alaista näkemystä eri asioista. Harjaantunut ehdokas huomataan vaaleissa. Kiinnostusta vaaleja kohtaan pyritään herättämään eri tavoin. Mainostamisen tulee edistää vaaleihin kohdistuvaa arvostusta. Tulevat vaalit ovat merkittävät demokraattisen vallanjaon kannalta. Perustuslaki on muuttanut tilannetta. Eduskunta on säätänyt sopivaksi katsomansa lait, joiden toimivuus nähdään jatkossa. Luotettavan tiedon määrä vaikuttaa vaalien äänestysvilkkauteen. Mitä arvoja asetetut ehdokkaat todella edustavat? Yhteiskunnan toimintaperiaatteisiin on kuulunut, että äänestäjät saavat perusteltua tietoa poliittisista vaihtoehdoista. Tietoa tarvitaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella esimerkiksi äskettäin esille tulleista kuntarakennesuunnitelmista. Mitä mieltä ehdokkaat ovat kuntakysymyksistä? Kun arvioidaan kuntien vallitsevaa tilannetta, taustatekijöistä on saatava tietoa. Arviointi kohdistaa huomionsa kuntien toimintaedellytyksiin. Kunnat ovat lisäksi väestörakenteeltaan ja kooltaan hyvin erilaisia.

Palvelujen laatua arvioitaessa käytetään sellaisia mittavälineitä, joiden avulla tuloksia voidaan verrata suunniteltuihin ja päätettyihin tavoitteisiin, aiempiin vertailuvuosiin ja valtakunnallisiin tilastotietoihin. Tietoa tarvitaan myös henkilöitä läheisesti koskettavista asioista. Palvelujen tarvitsijat kokevat päätöksenteon ratkaisut arkikokemuksen kautta. Sellaisia ovat kunnassa tarjolla olevat hyvinvointipalvelut, joiden toimintavarmuus on turvattava. Tiedotusvälineet voivat vaikuttaa asioita erittelevän tiedon saantiin, joka tukisi äänestämistä. Johdonmukaiset haastattelut, jotka käsittelevät ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä, lisäävät äänestäjien tarvitsemaa tietoa. Kun halutaan tukea äänestyskäyttäytymistä, silloin ei ole hyvä tuoda epäoleellista viihdettä tapahtumiin. Haastatteluilla ja vaalitapahtumilla on tärkeä tiedonvälitystehtävä, joka on otettava huomioon toiminnassa. Kun käsitellään kansalaisten hyvinvointiasioita, tiedottaminen vaatii eri tahojen asioihin paneutumista ja vastuuta. Vaalien tarkoituksena on valita koko kansan presidentti. Mikä on valinnan lopullinen tulos? Äänestäjien valitsema presidentti rupeaa valituksi tultuaan toimimaan roolissaan. Hän pohtii muun muassa julkistalouden rahoittamista ja hyvinvointipalvelujen priorisointikysymyksiä.

Taloudelliset tekijät vaikuttavat reunaehtoina erilaisten toimintojen laatuun ja määrään. Hyvinvointia koskevia päätöksiä arvioidaan tutkimuspalautteen avulla ja havaintoihin perustuvan tiedon avulla. Tietoa tarvitaan, kun kehitetään yhteiskunnan palvelujärjestelmiä ja estetään syrjäytymistä. Yhteiskuntaa arvioitaessa voidaan pohtia hyvinvoinnin edellytyksiä ja hyvinvoinnin edistämistä yleensä. Suunnittelun ja päätöksenteon on mietittävä monia yhteiskunnallisia hyvinvointikysymyksiä, joita on ratkaistava. Hyvinvoinnin kehittymistä arvioidaan usein määrällisten talouslukujen ja tietojen perusteella. Kun nostetaan esiin myös asiakas- ja henkilöstönäkökulmat, silloin saadaan monipuolisempi kuva palvelujen laadusta. Kun arvioidaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuspalvelujen vaikuttavuutta, tuloksia on tarkasteltava pitkältä ajalta. Miten hyvin aikaulottuvuus on otettu huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa? Millaisena nähdään Euroopan unionin hyvinvointikehitys tästä eteenpäin?



Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

Hallituksen arvostus koetteella

Hallituksen muodostamisen prosessia on seurattu pitkään. Kriittisesti on suhtauduttu hallituksen kokoamisen lykkääntymiseen. Kansalaiset ovat esittäneet ongelmakohtia, joihin olisi puututtava hyvinvoinnin kannalta. Yhteisten arvojen toteutumista on kiinnostava pohtia poikkeuksellisen kuuden puolueen hallituksen kohdalla. Hallitukseen tulevien puolueiden ideologiset erot ovat olleet huomattavia. Eri ideologioita edustava monipuoluehallitus viestittänee äänestäjien arvoja. Perusteltua on kuitenkin kysyä, miten hyvin toteutuvat tulevissa lakiesityksissä äänestäjien kannattamat arvot. Onko hallituksen arvopohja pelkästään puolueiden arvojen kokoelma? Hallitusneuvotteluista on saanut sen käsityksen. Tulevatko puolueiden omat arvot hallituksen päätöksissä esille? Poliittisilta painoarvoiltaan vaatimattomimmat ryhmät joutuvat nöyrästi tyytymään voimakkaimpien tahtoon, vaikka yleisellä tasolla puhutaan niin sanotusta yhteisestä tahtotilasta. Päätökset, joita hallituksen esitysten pohjalta tehdään, ovat toivottavasti kansalaisten hyvinvointia edistäviä. Mitä seurauksia on kuitenkin leikkauslistoilla ja valmisteveroilla, joita on tarkoitus ottaa käyttöön? Hallituksen lakiesitykset ilmaisevat tulosvastuullisuutta, jota on arvioitava yleisen hyvinvoinnin kehittymisen kannalta. Kansanedustajien tekemät päätökset ovat sidoksissa puolueiden näkemyksiin ja arvoihin.

Uutta hallitusta ei saatu aikaan heti vaalien jälkeen, vaikka se on ollut yleinen periaate. Hallitusohjelmaa arvioitaessa on perusteltua kysyä, miten hyvää ja turvallista on jatkossa elää ja asua kaikkialla Suomessa. Miten kunnissa selviydytään, kun niillä on käytettävissään pieneneviä resursseja? Miten työllisyys paranee ja palvelujärjestelmät toimivat? Kansalaiset arvostavat hallinnon tehokkuutta, joka on toiminnan ydintä demokratian ohella. Toimitusministeristöä voidaan arvioida hyvän hallinnon tehokkuuden kannalta. Pitkään toiminut toimitusministeristö ei edusta perustuslain mukaista tehokasta hyvää hallintoa, joka vaatii eduskunnan poliittista enemmistöä. Hallituksen esitysten mukaisia päätöksiä voidaan arvioida hyvinvoinnin kannalta. Lopputulos nähdään, kun eduskunnassa on käyty läpi lakeja koskevat viralliset käsittelyprosessit. Kiinnostavaa on nähdä, millaisia hyvinvointiin vaikuttavia lakeja on tulossa. Miten terveys- ja sosiaalipalvelut ja koulutuspalvelut järjestyvät, kun hallitusohjelmassa mainittujen taloudellisten linjausten ja suunniteltujen resurssien mukaan edetään? Viestintävälineiden on esitettävä perusteltua tietoa kansalaisten hyvinvointiin vaikuttavista seurausvaikutuksista, kun hallituksen lakiesitykset ovat viivästyneet.

Tietoa tarvitaan myös perustuslakivaliokunnasta, jonka merkitystä ei ole tarpeeksi korostettu eri asioiden kohdalla. Valtion budjettiin vaikuttavista EU:n talouspoliittisista vakausasioista on päätetty poikkeavasti, kuten monet päätöksiä seuraavat hyvin muistavat. Perustuslain mukaan hallituksen on kysyttävä eduskunnalta, millaista lainsäädäntöä kulloinkin tarvitaan. Toimintaa varten on kehitetty tiettyjä pelisääntöjä, joiden mukaan edetään ja vähennetään samalla lakeja koskevia tulkintamahdollisuuksia. Kysymys on hallinnon laadusta. Kansanedustajat vaikuttavat työpanoksellaan lakien sisältöön, jonka on oltava perustuslain kriteerin mukaan oikeudenmukaisuutta tähdentävä. Tehtyjen lakialoitteiden avulla yhteiskunnan kehitystä pyritään viemään eteenpäin. Ongelmana on kuitenkin se, etteivät lakialoitteet saa aina tarvittavaa poliittista tukea. Lakien säätäminen tapahtuukin hallituksen esitysten perusteella. Yhteiskuntapolitiikan onnistuneisuutta voidaan arvioida palvelujen saavutettavuuden kriteerin avulla. Kritiikkiä on kohdistunut muun muassa sellaisiin päätöksiin, kun lähipalveluja on karsittu ja hoitoon pääsy on vaikeutunut. Harkitut päätökset ottavat huomioon seurausvaikutukset. Valtiota ja kuntia koskettaa periaatteellinen kysymys, miten suuren osan palvelutuotannosta kattaisivat julkiset palvelut ja toisaalta yksityispalvelut. Palveluja järjestettäessä on mietittävä huolella toimintaan liittyviä taustatekijöitä. Kun palveluja suunnitellaan, päättäjien on kuunneltava palvelujen tarvitsijoita. Saatu tieto on tärkeää palvelujen laadun arvioinnin kannalta. Hyvinvointipalveluja järjestettäessä ei voida sivuuttaa taloudellisia resurssikysymyksiä, jotka valtion ja kuntien on hyvässä yhteistyössä ratkaistava.




Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio