Historiaa käsittelevät tapahtumat ovat ajankohtaisia. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Kuopion kaupungintalolla kokoonnutaan 14.3.2017 historiikin julkistustilaisuuden merkeissä. Historiikin tekijöillä on ollut suuri urakka takanapäin. Sanomattakin on selvää, että työ on aiheuttanut heidän lähipiirilleen monenlaista uhrautumista, josta on lausuttava vilpittömät kiitokset.
Aiheeseen liittyen Kuopion kaupungintalolla oli 2.3.2017 klo 17 - 20 yleisöseminaari, jonka puhuttelevana otsikkona oli "100 vuotta Suomen itsenäisyyttä". Ohjelman pääotsikot olivat: "Svinhufvud ja Suomen itsenäisyys", "Pioneeriaselaji ja Suomen puolustus", "Hovioikeudet ja Suomen oikeuslaitos", "Eduskunta ja perustuslait" ja "Kansanvaltaa Kuopiossa". Musiikkiesitykset ja päätössanat kuuluivat myös ohjelmaan.
Tilaisuuden asioista viestitettiin tiedotusvälineissä. Vuorovaikutus esitelmien pitäjien ja yleisön välillä lisäsi seminaaritapahtuman kiinnostavuutta. Oli avartavaa osallistua esitelmiä koskevaan keskusteluun. Historian kysymyksiä on avattava, sillä uusia näkökulmia tarvitaan.
Historian "peilauksilla" on merkittävä rooli kulttuurin kannalta. Historiaa tarkasteltaessa kuljetaan "tapahtumarastien" kautta ja hahmotetaan kehityksen kulkua. Päätöksiä ja tilanteita on pohdittava huolella. Kun esimerkiksi ulkopolitiikan kohdalla mennään "koetellun ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan mukaan", tavoitteet pysyvät hallinnassa.
Asioiden ollessa Suomessa kunnossa voidaan sanoa, että "juhlavuottaan viettävä maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Taustalla olevat sisäpoliittiset haasteet - sosiaali- ja terveydenhuolto - ovat tietenkin myös mielessä. Päätöksenteon on oltava "selkokielistä", että ymmärrettävyysvajetta ei synny.
Valtakunnan tason päätöksentekoon liittyviä asioita, jotka ovat yhteydessä perustuslakiin, on noussut esille. Johtopäätösten tekemisen kannalta on tärkeää, että päätöksentekoa koskevia pohdintoja huomataan suuresta viestinnän tarjonnasta. Ne saattavat olla juuri tarvittavia näkökulmia tarkastelun kohteena oleviin kysymyksiin.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
tiistai 7. maaliskuuta 2017
perjantai 3. maaliskuuta 2017
Merkkihenkilöitä muistellaan
Nyt juhlavuonna 2017 nostetaan esille tärkeitä henkilöitä. Tässä kirjoituksessa muistellaan Uno Cygnaeusta, joka on ollut merkittävästi kehittämässä opetustointa. Ansiokas toiminta tapahtui Suomen autonomian aikana eli 1800-luvulla. Cygnaeus on pohdiskellut monin tavoin yhteiskunnallisia kysymyksiä. Hän on nähnyt läheltä muun muassa hallitsijan vaihdoksen ja väestörakenteen muutoksia, joita ovat aiheuttaneet kaupungistuminen ja teollistuminen. Niiden yhteydessä Cygnaeus on voinut nähdä tavoitteiden muuttumista: taloudelliset tekijät ovat olleet yhä enemmän esillä. Hän esitti omana aikanaan liberalismin aatesuunnan mukaisia ajatuksia: koulun tulisi olla kaikille sama oppilaiden varallisuudesta riippumatta. Opetustointa ruvettiinkin virallisesti järjestämään.
Perheen jäsenten välinen vuorovaikutus 1800-luvulla sai vähemmän sijaa, kun toimeentulosta huolehtiminen vei suuren osan käytettävästä ajasta. Kasvatusta arvioitaessa perheen sisäiset suhteet ja sosiaalinen ympäristö vaikuttavat lasten ja nuorten kehitykseen. Vuorovaikutuksen väheneminen vaikutti kielteistenkin ilmiöiden syntymiseen. Jos huoltajilla oli voimavarojen puutetta toimia riittävän hyvin kasvatustehtävässään, heitä yritettiin tukea eri tavoin, kuten nykyäänkin tehdään. Perheen asioihin puututtaessa oli arvioitava, miten pitkälle ulottuu perheen itsenäinen päätöksenteko. Perheen kuunteleminen asioiden hoitamisessa on ollut tärkeää virheiden välttämiseksi. Niin sanottu hyötyperiaate toteutuu estettäessä sosiaalisia ongelmia ja haittoja.
Koulunkäyntiä edistettäessä ehkäistään syrjäytymisvaaraa. Perustarpeiden tyydyttämistä pyritään saavuttamaan oikeudenmukaisuutta tähdentämällä. Uno Cygnaeus pohti aikanaan koulutuksen rakennetta myös oikeudenmukaisuuden käsitteen kannalta: hän oli järjestämässä tyttöjen ja poikien yhteisopetusta muiden maiden mallien tapaan. Kehitys meni siihen suuntaan, että tytötkin pääsivät 1880-luvulta lähtien oppikouluun. Sosialisaatioprosessin arvioinnissa vastataan esimerkiksi kysymyksiin: miten hyvin on toteutunut lasten ja nuorten vuorovaikutus samanikäisten kanssa ja millaiset ovat olleet heidän harrastusmahdollisuutensa. Koulujen ongelmana on se, että ei kyllin hyvin aina tunneta oppilaiden taustaa. Kodeissakin koulu voidaan tuntea omien aikaisempien kokemusten kautta tai lasten kertomana.
Vanhemmilla on oltava riittävästi aikaa lapsille: turvallinen, tasapainoinen ja kannustava kodin ilmapiiri edistää lasta toimimaan sosiaalisissa tilanteissa. Vanhemmat voivat kiinnittää huomiota lastensa kohdalla moniin koulun toivomiin asioihin: univajauksen ja aamupalan laiminlyönnin välttäminen, säänmukaisesta vaatetuksesta ja koulutehtävien valvonnasta huolehtiminen. Koulutyöhön heijastuva ongelma on ryhmäilmiönä esiintyvä koulukiusaaminen. Sitä pyritään tällä hetkellä vähentämään ja välttämään Kiva koulu –projektin avulla, joka on saanut myönteisiä tuloksia. Uno Cygnaeuksen aikana koulun työrauha oli helpommin saavutettavissa. Hänen aikanaan koulut hoitivat opetustehtävien lisäksi erilaisia valistustehtäviä yhä enemmän.
1800-luvun yhteiskunnassakin tavoitteena oli saada aikaan sellainen järjestelmä, että sen kansalaisilla oli mahdollisuus tyydyttää fysiologisia ja turvallisuuden tarpeitaan. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen olivat myös tärkeitä. Lapset ja nuoret joutuivat kuitenkin elämään melko usein sellaisissa oloissa, että yhteiskunnan oli tehtävä heitä tukevia toimia. Turvallisuutta uhkaavien tekijöiden kärjistymistä pyrittiin välttämään ja lieventämään tekemällä jopa lastensuojelullisia päätöksiä. Näin tehtäessä kodin ja viranomaisten yhteistyön on toimittava mahdollisimman hyvin lapsen parhaaksi. Kodin ja koulun yhteistyö on tällä hetkellä pääasiassa virallisluontoista, sillä kodin ja koulun välinen vuorovaikutus rajoittuu käytännön syistä koulun järjestämiin vanhempainiltoihin, jossain määrin koulussa tapahtuvien häiriöiden selvittelyyn.
Koulutusta tarkasteltaessa ei voida sivuuttaa Uno Cygnaeusta ja opettajankoulutusta. Hänen perustamastaan ensimmäisestä suomenkielisestä kansakoulun opettajaseminaarista kasvoi vähitellen Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos, joka tunnetaan valtakunnallisesti opettajankoulutuksen kehittäjänä. Vuonna 2003 juhlittiin suomalaisen opettajankoulutuksen 140-vuotista taivalta. Opettajankoulutuksen toimintakulttuuri sisältää monipuolisesti yhteiseltä ja erilaiselta arvopohjalta lähtevää ajattelua, joka on sivistyksen perustaa. Kasvatusta arvioidaan varhaiskasvatuksesta lähtien pitkälle eteenpäin. Ymmärretään, että lasten ja nuorten hyvinvointi on riippuvaista kodin kasvatusympäristön ohella saatavissa olevista koulutuspalveluista. Yhteiskunnan on tehtävä valintoja myönteisen kehityksen varmistamiseksi.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Perheen jäsenten välinen vuorovaikutus 1800-luvulla sai vähemmän sijaa, kun toimeentulosta huolehtiminen vei suuren osan käytettävästä ajasta. Kasvatusta arvioitaessa perheen sisäiset suhteet ja sosiaalinen ympäristö vaikuttavat lasten ja nuorten kehitykseen. Vuorovaikutuksen väheneminen vaikutti kielteistenkin ilmiöiden syntymiseen. Jos huoltajilla oli voimavarojen puutetta toimia riittävän hyvin kasvatustehtävässään, heitä yritettiin tukea eri tavoin, kuten nykyäänkin tehdään. Perheen asioihin puututtaessa oli arvioitava, miten pitkälle ulottuu perheen itsenäinen päätöksenteko. Perheen kuunteleminen asioiden hoitamisessa on ollut tärkeää virheiden välttämiseksi. Niin sanottu hyötyperiaate toteutuu estettäessä sosiaalisia ongelmia ja haittoja.
Koulunkäyntiä edistettäessä ehkäistään syrjäytymisvaaraa. Perustarpeiden tyydyttämistä pyritään saavuttamaan oikeudenmukaisuutta tähdentämällä. Uno Cygnaeus pohti aikanaan koulutuksen rakennetta myös oikeudenmukaisuuden käsitteen kannalta: hän oli järjestämässä tyttöjen ja poikien yhteisopetusta muiden maiden mallien tapaan. Kehitys meni siihen suuntaan, että tytötkin pääsivät 1880-luvulta lähtien oppikouluun. Sosialisaatioprosessin arvioinnissa vastataan esimerkiksi kysymyksiin: miten hyvin on toteutunut lasten ja nuorten vuorovaikutus samanikäisten kanssa ja millaiset ovat olleet heidän harrastusmahdollisuutensa. Koulujen ongelmana on se, että ei kyllin hyvin aina tunneta oppilaiden taustaa. Kodeissakin koulu voidaan tuntea omien aikaisempien kokemusten kautta tai lasten kertomana.
Vanhemmilla on oltava riittävästi aikaa lapsille: turvallinen, tasapainoinen ja kannustava kodin ilmapiiri edistää lasta toimimaan sosiaalisissa tilanteissa. Vanhemmat voivat kiinnittää huomiota lastensa kohdalla moniin koulun toivomiin asioihin: univajauksen ja aamupalan laiminlyönnin välttäminen, säänmukaisesta vaatetuksesta ja koulutehtävien valvonnasta huolehtiminen. Koulutyöhön heijastuva ongelma on ryhmäilmiönä esiintyvä koulukiusaaminen. Sitä pyritään tällä hetkellä vähentämään ja välttämään Kiva koulu –projektin avulla, joka on saanut myönteisiä tuloksia. Uno Cygnaeuksen aikana koulun työrauha oli helpommin saavutettavissa. Hänen aikanaan koulut hoitivat opetustehtävien lisäksi erilaisia valistustehtäviä yhä enemmän.
1800-luvun yhteiskunnassakin tavoitteena oli saada aikaan sellainen järjestelmä, että sen kansalaisilla oli mahdollisuus tyydyttää fysiologisia ja turvallisuuden tarpeitaan. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen olivat myös tärkeitä. Lapset ja nuoret joutuivat kuitenkin elämään melko usein sellaisissa oloissa, että yhteiskunnan oli tehtävä heitä tukevia toimia. Turvallisuutta uhkaavien tekijöiden kärjistymistä pyrittiin välttämään ja lieventämään tekemällä jopa lastensuojelullisia päätöksiä. Näin tehtäessä kodin ja viranomaisten yhteistyön on toimittava mahdollisimman hyvin lapsen parhaaksi. Kodin ja koulun yhteistyö on tällä hetkellä pääasiassa virallisluontoista, sillä kodin ja koulun välinen vuorovaikutus rajoittuu käytännön syistä koulun järjestämiin vanhempainiltoihin, jossain määrin koulussa tapahtuvien häiriöiden selvittelyyn.
Koulutusta tarkasteltaessa ei voida sivuuttaa Uno Cygnaeusta ja opettajankoulutusta. Hänen perustamastaan ensimmäisestä suomenkielisestä kansakoulun opettajaseminaarista kasvoi vähitellen Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos, joka tunnetaan valtakunnallisesti opettajankoulutuksen kehittäjänä. Vuonna 2003 juhlittiin suomalaisen opettajankoulutuksen 140-vuotista taivalta. Opettajankoulutuksen toimintakulttuuri sisältää monipuolisesti yhteiseltä ja erilaiselta arvopohjalta lähtevää ajattelua, joka on sivistyksen perustaa. Kasvatusta arvioidaan varhaiskasvatuksesta lähtien pitkälle eteenpäin. Ymmärretään, että lasten ja nuorten hyvinvointi on riippuvaista kodin kasvatusympäristön ohella saatavissa olevista koulutuspalveluista. Yhteiskunnan on tehtävä valintoja myönteisen kehityksen varmistamiseksi.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
perjantai 17. helmikuuta 2017
Koulua käydään - asioita sisäistetään
Ajankohtaista on pohtia Lahden kisojen suunnittelua ja päätöksentekoa. Ihmiset arvioivat muun muassa juomavesiratkaisuja, jotka on nostettu esille julkisuudessa. Merkittävää on miettiä myös Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistussuunnitelmia ja liikenneratkaisukaavailuja. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskettaa vertauskuvallinen kysymys:
- Miten Suomen laivaa ohjataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä?
Ajankohtaan liittyvät myös Kuopion torin tapahtumat, kun huomattiin pitkä kuorma-autojono. Näkymä tarkoitti sitä, että abiturientit olivat "penkkariajelullaan". Liikennöitsijät olivat saaneet ajomääräysten johdosta "mainoskeikan". Abiturienteilla oli kiloittain karkkeja varattuina. He tietävät, että tilaisuuden seuraajat pitävät karkeista. Kauppojen karkkihyllyt vaativat jatkuvasti täydennystä.
- Mitenkähän monta tonnia on kaikkien Suomen abiturienttien heittämien karkkien yhteismäärä ja millaiset ovat niiden terveysvaikutukset? Tässä olisi tutkimuksen aiheita meille, Pisa-tutkimuksiin osallistuneille, joista osasta tullee aikanaan "terveysalan tutkijoita".
- Karkkeihin sisältyvillä verovaroilla ylläpidetään osin "suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa". Veroilla kustannetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa, koulutusta ja muita kansalaisten tarvitsemia palveluja sekä rahoitetaan tulonsiirrot.
- Talouselämän asioihin "saadaan tuntumaa" Yrityskylä Itä-Suomi -oppimisympäristössä, joka sijaitsee Kuopiossa. Toiminta tavoittaa tuhansia asianosaisia, jotka ovat Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelta.
Koulujen "digimaailma" on kiinnostava opetussuunnitelman ja tietoturvan toteuttamisen kannalta. Perusteltua on kysyä, miten "oikeudenmukaisesti" asetetut tavoitteet toteutuvat koko Suomen alueella. Vastaus on haastava päätöksenteolle.
- Mitenkähän "digiloikka" onnistuu yhteiskunnassa? Ohjelmat uudistuvat ja laitteet vanhenevat. Kännyköiden akkuja on jatkuvasti ladattava virran ehtyessä.
- Tunnemme omakohtaisesti "digiloikan", joka on ollut jatkuvasti esillä julkisuudessa. Oppikirjat ovat vähentymässä, ja "digivälineet" ovat tulleet tilalle.
- "Penkkariajelut", jotka ovat iloinen perinnetapahtuma, muistetaan kauan. Vanhemmat kertovat omista kokemuksistaan mielellään: "Miten kaikki tapahtuikaan ennen?"
- Näitä "penkkariajeluja" ovat seuranneet koulujen "vanhat". He miettivät nyt puolestaan, miten he suorittaisivat "penkkariajelunsa" helmikuussa 2018. Menestystä perinteiden jatkamisen arvostukselle.
Ylioppilaskirjoitusten "digiväkeä" kiinnostavat tiedotusvälineiden "penkkariajeluja" koskevat kuvaukset. Tulevina jatko-opiskelijoina he pohtivat palvelujen kehittämistä. Arvoja ja hyvinvointia miettiessään he kysyvät aiheesta, millaisella päätöksenteolla asioita hoidetaan tulevaisuudessa.
Kun päätöksenteossa toimitaan "perustuslain hengessä", jälkikäteen ei tarvitse selitellä tapahtuneita asioita. Joskus on syytä pysähtyä miettimään tilannetta, "miltä asiat näyttävät ulkoapäin tarkastellen". Ratkaisuissa on "sulateltavaa", jos päätökset ovat tulkittavissa monella tavalla johdonmukaisuuden puuttuessa. Asioiden sisäistäminen merkitsee eriarvoistumisen estämistä: "Kun voimia riittää, on taitoa tehdä hyvää."
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
- Miten Suomen laivaa ohjataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä?
Ajankohtaan liittyvät myös Kuopion torin tapahtumat, kun huomattiin pitkä kuorma-autojono. Näkymä tarkoitti sitä, että abiturientit olivat "penkkariajelullaan". Liikennöitsijät olivat saaneet ajomääräysten johdosta "mainoskeikan". Abiturienteilla oli kiloittain karkkeja varattuina. He tietävät, että tilaisuuden seuraajat pitävät karkeista. Kauppojen karkkihyllyt vaativat jatkuvasti täydennystä.
- Mitenkähän monta tonnia on kaikkien Suomen abiturienttien heittämien karkkien yhteismäärä ja millaiset ovat niiden terveysvaikutukset? Tässä olisi tutkimuksen aiheita meille, Pisa-tutkimuksiin osallistuneille, joista osasta tullee aikanaan "terveysalan tutkijoita".
- Karkkeihin sisältyvillä verovaroilla ylläpidetään osin "suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa". Veroilla kustannetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa, koulutusta ja muita kansalaisten tarvitsemia palveluja sekä rahoitetaan tulonsiirrot.
- Talouselämän asioihin "saadaan tuntumaa" Yrityskylä Itä-Suomi -oppimisympäristössä, joka sijaitsee Kuopiossa. Toiminta tavoittaa tuhansia asianosaisia, jotka ovat Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelta.
Koulujen "digimaailma" on kiinnostava opetussuunnitelman ja tietoturvan toteuttamisen kannalta. Perusteltua on kysyä, miten "oikeudenmukaisesti" asetetut tavoitteet toteutuvat koko Suomen alueella. Vastaus on haastava päätöksenteolle.
- Mitenkähän "digiloikka" onnistuu yhteiskunnassa? Ohjelmat uudistuvat ja laitteet vanhenevat. Kännyköiden akkuja on jatkuvasti ladattava virran ehtyessä.
- Tunnemme omakohtaisesti "digiloikan", joka on ollut jatkuvasti esillä julkisuudessa. Oppikirjat ovat vähentymässä, ja "digivälineet" ovat tulleet tilalle.
- "Penkkariajelut", jotka ovat iloinen perinnetapahtuma, muistetaan kauan. Vanhemmat kertovat omista kokemuksistaan mielellään: "Miten kaikki tapahtuikaan ennen?"
- Näitä "penkkariajeluja" ovat seuranneet koulujen "vanhat". He miettivät nyt puolestaan, miten he suorittaisivat "penkkariajelunsa" helmikuussa 2018. Menestystä perinteiden jatkamisen arvostukselle.
Ylioppilaskirjoitusten "digiväkeä" kiinnostavat tiedotusvälineiden "penkkariajeluja" koskevat kuvaukset. Tulevina jatko-opiskelijoina he pohtivat palvelujen kehittämistä. Arvoja ja hyvinvointia miettiessään he kysyvät aiheesta, millaisella päätöksenteolla asioita hoidetaan tulevaisuudessa.
Kun päätöksenteossa toimitaan "perustuslain hengessä", jälkikäteen ei tarvitse selitellä tapahtuneita asioita. Joskus on syytä pysähtyä miettimään tilannetta, "miltä asiat näyttävät ulkoapäin tarkastellen". Ratkaisuissa on "sulateltavaa", jos päätökset ovat tulkittavissa monella tavalla johdonmukaisuuden puuttuessa. Asioiden sisäistäminen merkitsee eriarvoistumisen estämistä: "Kun voimia riittää, on taitoa tehdä hyvää."
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
tiistai 7. helmikuuta 2017
Lahden MM-kisat lähestyvät
Olemme seuranneet tarkkaan, miten eri tahoilla valmistaudutaan MM-hiihtotapahtumaan, joka on lähiaikoina Lahdessa. Muistelemme myös, millaiset olivat viimekertaisten MM-kisojen "lopputunnelmat". Kisajärjestelyt kiinnostavat ihmisiä, kun he ovat jälleen menossa kokemaan "hiihtotunnelman" juhlavuonna 2017.
Ihmiset ovat kuitenkin ihmeissään, kun "juomavesi joudutaan rahtaamaan kilpailupaikalle ulkomailta". Ihmiset kysyvät aiheesta: "Miten tämä on mahdollista "tuhansien järvien maassa?" Julkisuudessa olevat tiedot kertovat asian olevan esitetyllä tavalla. Suunnittelu ja päätöksenteko eivät näytä olevan jostain syystä ajan tasalla.
Hiihtäminen on ollut ennen erittäin yleistä koulujen oppilaiden liikuntatunneilla kunnon säilyttämisen ja kohottamisen kannalta. Mikä on nykyinen tilanne? Hiihdon aikana mietitään monenlaisia asioita, mikä on ollut esimerkiksi hiihtotaidon merkitys aikoinaan veteraaneille "vaikeissa oloissa", joita muistellaan juhlavuonna 2017.
Nykyistä hiihtoa arvioitaessa voidaan kysyä ehkä perustellusti, onko hiihdon luonne kehittynyt oikeaan suuntaan. Hiihtoa harrastettaessa seurataan säätiedotuksia ja mietitään hiihtokohteita. Maaston vaativat nousut ja laskut ovat testejä hiihtotaidon toteamisessa.
Monet hiihtotyylit ovat nousseet esille hiihtokilpailuissa: jotkut voivat hiihtää luistelusuksilla, vaikka lajina olisi "perinteinen hiihtomuoto". Kyseiset hiihtäjät käyttävät hyväkseen tehokasta tasatyöntöä, jota suositaan hiihdon valmennuksessa. Ongelmat poistuvat, kun latuprofiilit muun muassa Lahden MM-kisoja varten on suunniteltu oikein. Veteraanit valitsivat aikoinaan vallitseviin oloihin sopivan hiihtotyylin.
Nykyistä hiihtämistä varten on käytössä monenlaisia hiihtoasusteita, suksia eri hiihtotyyleille ja -keleille, pitopohjia, erilaisia sauvoja, siteitä ja suksivoiteita. Toisin oli tilanne veteraanien hiihdon kohdalla. Hiihtoladulle pääsy on hitaanlaista, jos noudattaa "kaikkia hiihtoon kuuluvia osasia". Hiihdon harjoittaminen vaatii taloudellista panostusta, jota markkinointi suosittaa.
Hiihdossa ajatellaan turvallisuustekijöitä, saadaanko "lähipalveluina" tarvittava apu kaaduttaessa ja loukkaannuttaessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestyminen, joka on yhteydessä päätöksentekoon, muistuu tässä kohdassa helposti mieleen.
Hyvät hiihtokelit olivat veteraanien mieleen "siellä jossakin", kuten asia on varmaan Lahden MM-kisojen kilpailijoidenkin toiveena. Tuulilukemien kehittymistä seurataan valppaina mäkihyppyjen onnistumisen kannalta.
Veteraaneja koskettaa musiikkikappale: ”Veteraanin iltahuuto.” Kyseisen musiikkikappaleen on kuullut esimerkiksi sotaveteraani Hannes Hynönen, jolla oli kunnioitusta herättävä merkkipäivä 10:ntenä tammikuuta 2015.
Valmistuneet historiikit kertovat "unohtumattomia tarinoita", jotka sisältävät muun muassa Johan Ludvig Runebergin "Maamme" ("Vårt land") -laulutuotoksen. Kansallislaulu laulettiin jouluaattona 24.12.2016 Turussa, kun julistettiin "joulurauha" Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avaa Lahden MM-kisat, mikä tapahtuma on suuri kunnianosoitus juhlavuottaan viettävälle Suomelle.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ihmiset ovat kuitenkin ihmeissään, kun "juomavesi joudutaan rahtaamaan kilpailupaikalle ulkomailta". Ihmiset kysyvät aiheesta: "Miten tämä on mahdollista "tuhansien järvien maassa?" Julkisuudessa olevat tiedot kertovat asian olevan esitetyllä tavalla. Suunnittelu ja päätöksenteko eivät näytä olevan jostain syystä ajan tasalla.
Hiihtäminen on ollut ennen erittäin yleistä koulujen oppilaiden liikuntatunneilla kunnon säilyttämisen ja kohottamisen kannalta. Mikä on nykyinen tilanne? Hiihdon aikana mietitään monenlaisia asioita, mikä on ollut esimerkiksi hiihtotaidon merkitys aikoinaan veteraaneille "vaikeissa oloissa", joita muistellaan juhlavuonna 2017.
Nykyistä hiihtoa arvioitaessa voidaan kysyä ehkä perustellusti, onko hiihdon luonne kehittynyt oikeaan suuntaan. Hiihtoa harrastettaessa seurataan säätiedotuksia ja mietitään hiihtokohteita. Maaston vaativat nousut ja laskut ovat testejä hiihtotaidon toteamisessa.
Monet hiihtotyylit ovat nousseet esille hiihtokilpailuissa: jotkut voivat hiihtää luistelusuksilla, vaikka lajina olisi "perinteinen hiihtomuoto". Kyseiset hiihtäjät käyttävät hyväkseen tehokasta tasatyöntöä, jota suositaan hiihdon valmennuksessa. Ongelmat poistuvat, kun latuprofiilit muun muassa Lahden MM-kisoja varten on suunniteltu oikein. Veteraanit valitsivat aikoinaan vallitseviin oloihin sopivan hiihtotyylin.
Nykyistä hiihtämistä varten on käytössä monenlaisia hiihtoasusteita, suksia eri hiihtotyyleille ja -keleille, pitopohjia, erilaisia sauvoja, siteitä ja suksivoiteita. Toisin oli tilanne veteraanien hiihdon kohdalla. Hiihtoladulle pääsy on hitaanlaista, jos noudattaa "kaikkia hiihtoon kuuluvia osasia". Hiihdon harjoittaminen vaatii taloudellista panostusta, jota markkinointi suosittaa.
Hiihdossa ajatellaan turvallisuustekijöitä, saadaanko "lähipalveluina" tarvittava apu kaaduttaessa ja loukkaannuttaessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestyminen, joka on yhteydessä päätöksentekoon, muistuu tässä kohdassa helposti mieleen.
Hyvät hiihtokelit olivat veteraanien mieleen "siellä jossakin", kuten asia on varmaan Lahden MM-kisojen kilpailijoidenkin toiveena. Tuulilukemien kehittymistä seurataan valppaina mäkihyppyjen onnistumisen kannalta.
Veteraaneja koskettaa musiikkikappale: ”Veteraanin iltahuuto.” Kyseisen musiikkikappaleen on kuullut esimerkiksi sotaveteraani Hannes Hynönen, jolla oli kunnioitusta herättävä merkkipäivä 10:ntenä tammikuuta 2015.
Valmistuneet historiikit kertovat "unohtumattomia tarinoita", jotka sisältävät muun muassa Johan Ludvig Runebergin "Maamme" ("Vårt land") -laulutuotoksen. Kansallislaulu laulettiin jouluaattona 24.12.2016 Turussa, kun julistettiin "joulurauha" Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avaa Lahden MM-kisat, mikä tapahtuma on suuri kunnianosoitus juhlavuottaan viettävälle Suomelle.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
torstai 26. tammikuuta 2017
Liikenneselvitystä seurattiin
Äskettäin seurattiin viestimien kautta esitystä, joka käsitteli liikenneselvitystä. Asiaan liittyvä kiire ajattelutti. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen suunnitelmat jäivät jotenkin "sivuraiteelle". Uudistuksia koskevissa asioissa johtajuuden on oltava kunnossa. Aktiivisuuden lisääntyminen lienee merkki "jostakin tavoitteesta ", jota voidaan arvailla. Päätöksenteon laatua, arvoja ja asenteita punnitaan.
Asioiden kulkua seurataan tarkkaan. Viestintävälineet tuonevat esille, millainen on puheena oleva liikenneselvitys omistajuuden näkökulmasta. Tieverkostot ja muut ratkaisut ovat kansalaisten aikaisemman toiminnan tulosta. Organisaatiota koskeva päätöksenteko on arvioitava, miten oikeudenmukainen ratkaisu olisi ja miten kokemus otettaisiin huomioon.
Edellä viitattiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. Yhteiskunnassa on mietittävä lasten ja nuorten työsuojelullisia asioita, joita pohditaan työelämässä. Koulu on lasten ja nuorten työpaikka, jossa kiusaamista ei saisi esiintyä. Syksyllä lukukauden alkaessa painotettiin "koulurauhan" merkitystä. Nyt kevätlukukaudella kysytään, miten "koulurauhajulistus" näyttäisi onnistuvan. Educa-messuilla koulukysymykset ovat ajankohtaisia.
Kouluelämään kuuluu muitakin asioita, joita ei voida sivuuttaa. Päätöksenteossa on mietittävä koulukiinteistöjen terveydellisiä tekijöitä, jotka liittyvät homekouluihin ja koulujen ilmanvaihtoon. Koulumatkat ovat liikenneratkaisuja, joiden suorittaminen vie runsaasti aikaa. Tämä on seurausta lähikoulujen lakkauttamisista.
Haja-asutusalueilla asuvat pohtivat, miksi on joskus vaikeahko päästä välttämättömien palvelujen piiriin. Kysytäänkin, miten hyvin on järjestynyt julkisten liikennevälineiden kulku esimerkiksi kunnan keskustaan. Palvelujen laatua arvioidaan yhteiskuntapolitiikassa.
Poliittinen viesti saadaan vaaleissa. Kysytään muun muassa, miten itsenäisesti kunnat voivat toimia niitä koskevissa ratkaisuissaan. Kysymys on aiheellinen, kun arvioidaan valtakunnan tasolta tulleita tietoja. Yhteiskunnan haasteellinen kysymys on se, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut hoituvat jatkossa.
Vanhuspalvelut ovat puhuttaneet, ja omaishoitajat odottavat toimintaa tukevia ratkaisuja. Miten tehokkaasti lapsiperheitä tuetaan? Lääkeviraston asioita on selvitetty usean henkilön toimesta. Palvelujen järjestäminen on yhteydessä päätöksenteon arvoihin. Ihmiset pohtivat laajempiakin kysymyksiä, mikä on Euroopan unionin kehityksen suunta ja mitä tapahtuu kotouttamiskysymyksissä.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Asioiden kulkua seurataan tarkkaan. Viestintävälineet tuonevat esille, millainen on puheena oleva liikenneselvitys omistajuuden näkökulmasta. Tieverkostot ja muut ratkaisut ovat kansalaisten aikaisemman toiminnan tulosta. Organisaatiota koskeva päätöksenteko on arvioitava, miten oikeudenmukainen ratkaisu olisi ja miten kokemus otettaisiin huomioon.
Edellä viitattiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. Yhteiskunnassa on mietittävä lasten ja nuorten työsuojelullisia asioita, joita pohditaan työelämässä. Koulu on lasten ja nuorten työpaikka, jossa kiusaamista ei saisi esiintyä. Syksyllä lukukauden alkaessa painotettiin "koulurauhan" merkitystä. Nyt kevätlukukaudella kysytään, miten "koulurauhajulistus" näyttäisi onnistuvan. Educa-messuilla koulukysymykset ovat ajankohtaisia.
Kouluelämään kuuluu muitakin asioita, joita ei voida sivuuttaa. Päätöksenteossa on mietittävä koulukiinteistöjen terveydellisiä tekijöitä, jotka liittyvät homekouluihin ja koulujen ilmanvaihtoon. Koulumatkat ovat liikenneratkaisuja, joiden suorittaminen vie runsaasti aikaa. Tämä on seurausta lähikoulujen lakkauttamisista.
Haja-asutusalueilla asuvat pohtivat, miksi on joskus vaikeahko päästä välttämättömien palvelujen piiriin. Kysytäänkin, miten hyvin on järjestynyt julkisten liikennevälineiden kulku esimerkiksi kunnan keskustaan. Palvelujen laatua arvioidaan yhteiskuntapolitiikassa.
Poliittinen viesti saadaan vaaleissa. Kysytään muun muassa, miten itsenäisesti kunnat voivat toimia niitä koskevissa ratkaisuissaan. Kysymys on aiheellinen, kun arvioidaan valtakunnan tasolta tulleita tietoja. Yhteiskunnan haasteellinen kysymys on se, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut hoituvat jatkossa.
Vanhuspalvelut ovat puhuttaneet, ja omaishoitajat odottavat toimintaa tukevia ratkaisuja. Miten tehokkaasti lapsiperheitä tuetaan? Lääkeviraston asioita on selvitetty usean henkilön toimesta. Palvelujen järjestäminen on yhteydessä päätöksenteon arvoihin. Ihmiset pohtivat laajempiakin kysymyksiä, mikä on Euroopan unionin kehityksen suunta ja mitä tapahtuu kotouttamiskysymyksissä.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
keskiviikko 18. tammikuuta 2017
Helsingissä pohditaan koulutusta
Yhteiskunnassa järjestetyt koulutuspalvelut kiinnostavat. Uusien opetussuunnitelmien tilanteessa kysytään muun muassa, miten onnistutaan matematiikan, luonnontieteellisten aineiden ja lukemisen opettamisessa. Näiden oppiaineiden kohdalla viittaan saatuihin tutkimustuloksiin. Tietokirjailijoiden jäsentilaisuudessa Helsingin Educa-messuilla keskustellaan opettamisesta ja oppimateriaaleista. Oppikirjojen laatu on tärkeä opetusprosessin toteuttamisessa.
Opettajajärjestöt ovat esittäytyneet messuilla. Opettajien ammatti- ja järjestölehti on täyttänyt sata vuotta. Lehden syntymäpäiviä on juhlistettu Educa-messujen yhteydessä. Tietojen mukaan Opettaja-lehti on Suomen vanhin viikoittain ilmestyvä aikakauslehti. Ensimmäinen "Opettajain lehden" numero on ilmestynyt 5. tammikuuta 1906. Opettaja-lehti on seurannut koulutuspalvelujen kehittymistä ja peruskouluun siirtymistä.
Kunnalliset hyvinvointipalvelujen kysymykset ovat ajankohtaisia. Viittaan tässä organisaatioita koskeviin uudistushankkeisiin. Olen tutkinut kuntalaisten suhtautumista koulutuspalveluihin ja sitä, miten tyytyväisiä he ovat palvelu- ja rahoitusjärjestelyihin. Koulutuspolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon menettelyillä on merkitystä kuntalaisten koulutuspalveluja kohtaan tuntemaan arvostukseen.
Hyvinvointia ja turvallisuutta koskevassa artikkelissani olen tarkastellut kunnallisten hyvinvointipalvelujen murrosta ja koulutuspalveluja. Taloudelliset tekijät ovat yhteydessä yleissivistävien ja ammatillisten koulutuspalvelujen laadulliseen ja määrälliseen toteuttamiseen. Aiheeseen liittyen kysytään, miten vastataan väestön turvallisuutta ja hyvinvointia koskeviin kysymyksiin nyt ja tulevaisuudessa.
Vastaukset ovat kiinnostavia, sillä tulosten eroavuuksia selitetään melko usein parhain päin. Eroavuuksien syitä ja koulutuksen yleisiä puitteita on mietittävä, millä tavoin lähiopetuksen vähentyminen ja koulutusleikkaukset vaikuttavat yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen tavoitteiden saavuttamiseen.
Kulttuuri- ja sivistystehtävää on ohjannut koulutuksellisen tasa-arvon periaate, joka on ollut päätöksistä vastaavien johtavana arvoperustana koulutusta linjattaessa. Miten yksituumaisesti kyseinen "ajatusmalli" on vielä voimassa?
Lasten ja nuorten lukutaidon kehittymistä on arvioitava koulun opetussuunnitelman ja kirjastojen näkökulmasta.. Kirjoilla on sivistävä merkitys. Kirjastojen on oltava palvelulaitoksia, jotka vastaavat ajankohtaisiin haasteisiin. Onko päätöksenteon tavoitteena vahvistaa ja tukea väestöryhmien kulttuurisia tekijöitä?
Juhlavuoden 2017 Educa-messuilla muisteltaneen Martti Lutherin ja Mikael Agricolan yhteiskunnallista merkitystä: Uuden testamentin käännökset tulivat tutuiksi, ja omakielistä kirjallisuutta saatiin aikaan. Messujen yhteydessä pohdittaneen lisäksi sitä, mitkä arvot ovat tärkeitä yhteiskunnan kehittämisen kannalta. Opettajajärjestöt tuonevat oman panoksensa koulutuspalveluja koskevaan keskusteluun.
Juhlavuoden 2017onnitteluterveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Opettajajärjestöt ovat esittäytyneet messuilla. Opettajien ammatti- ja järjestölehti on täyttänyt sata vuotta. Lehden syntymäpäiviä on juhlistettu Educa-messujen yhteydessä. Tietojen mukaan Opettaja-lehti on Suomen vanhin viikoittain ilmestyvä aikakauslehti. Ensimmäinen "Opettajain lehden" numero on ilmestynyt 5. tammikuuta 1906. Opettaja-lehti on seurannut koulutuspalvelujen kehittymistä ja peruskouluun siirtymistä.
Kunnalliset hyvinvointipalvelujen kysymykset ovat ajankohtaisia. Viittaan tässä organisaatioita koskeviin uudistushankkeisiin. Olen tutkinut kuntalaisten suhtautumista koulutuspalveluihin ja sitä, miten tyytyväisiä he ovat palvelu- ja rahoitusjärjestelyihin. Koulutuspolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon menettelyillä on merkitystä kuntalaisten koulutuspalveluja kohtaan tuntemaan arvostukseen.
Hyvinvointia ja turvallisuutta koskevassa artikkelissani olen tarkastellut kunnallisten hyvinvointipalvelujen murrosta ja koulutuspalveluja. Taloudelliset tekijät ovat yhteydessä yleissivistävien ja ammatillisten koulutuspalvelujen laadulliseen ja määrälliseen toteuttamiseen. Aiheeseen liittyen kysytään, miten vastataan väestön turvallisuutta ja hyvinvointia koskeviin kysymyksiin nyt ja tulevaisuudessa.
Vastaukset ovat kiinnostavia, sillä tulosten eroavuuksia selitetään melko usein parhain päin. Eroavuuksien syitä ja koulutuksen yleisiä puitteita on mietittävä, millä tavoin lähiopetuksen vähentyminen ja koulutusleikkaukset vaikuttavat yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen tavoitteiden saavuttamiseen.
Kulttuuri- ja sivistystehtävää on ohjannut koulutuksellisen tasa-arvon periaate, joka on ollut päätöksistä vastaavien johtavana arvoperustana koulutusta linjattaessa. Miten yksituumaisesti kyseinen "ajatusmalli" on vielä voimassa?
Lasten ja nuorten lukutaidon kehittymistä on arvioitava koulun opetussuunnitelman ja kirjastojen näkökulmasta.. Kirjoilla on sivistävä merkitys. Kirjastojen on oltava palvelulaitoksia, jotka vastaavat ajankohtaisiin haasteisiin. Onko päätöksenteon tavoitteena vahvistaa ja tukea väestöryhmien kulttuurisia tekijöitä?
Juhlavuoden 2017 Educa-messuilla muisteltaneen Martti Lutherin ja Mikael Agricolan yhteiskunnallista merkitystä: Uuden testamentin käännökset tulivat tutuiksi, ja omakielistä kirjallisuutta saatiin aikaan. Messujen yhteydessä pohdittaneen lisäksi sitä, mitkä arvot ovat tärkeitä yhteiskunnan kehittämisen kannalta. Opettajajärjestöt tuonevat oman panoksensa koulutuspalveluja koskevaan keskusteluun.
Juhlavuoden 2017onnitteluterveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
lauantai 7. tammikuuta 2017
Tuomaasta Nuuttiin
"Tuomaasta Nuuttiin" -artikkelissani tarkastelen joitakin jouluun liittyviä asioita melko yksityiskohtaisesti. Kirjoitukseni on valmistunut kirkkovuoden loppiaisena eli perjantaina 6.1.2017. Loppiainen (teofania, Θεοφάνια, epifania) on joulua vanhempi kristillinen juhlapäivä. Jouluaika on alkanut 21:stä joulukuuta ja kestää 13:een tammikuuta:
"Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi."
Joulun pyhien ja vapaiden jälkeen "arki" muistuttaa olemassaolollaan: "Härkäviikot ja reikäleivät alkavat." Työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta loppiainen oli lauantaisin vuosina 1973 – 1991. Tähän liittyen esitän kysymyksen, miten Martti Luther ja Mikael Agricola arvioisivat loppiaisen siirtoa kirkon perinteisen opin kannalta.
Joulurauha julistettiin Turussa Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauhajulistus on pohjoismaisen lainsäädännön määräys, jonka mukaan on toimittava. Tilaisuus alkoi Martti Lutherin "Jumala ompi linnamme (Vahva linna on Jumalamme, Ein feste Burg ist unser Gott)" - virrellä. Kyseinen virsi on ollut tapana laulaa vuodesta 1903 lähtien. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät hoitivat musiikin soittaen muun muassa Artturi Ropen säveltämän "Marsalkan hopeatorvet" -fanfaarin.
Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on puolestaan hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 lähtien:
"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään. "
"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."
Joulurauhajulistuksen jälkeen oli Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen "Maamme (Vårt land)" - laulu. Sitten oli vuorossa vuodesta 1918 lähtien ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli "Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys lienee 1700-luvulta)", joka on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.
Joulurauha-asiaan liittyvä radio-ohjelma on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelma vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt kyseisen ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta ensimmäinen suora lähetys on ollut vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut viestinnässä mukana.
Joulua, johon on kuulunut joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Loppiaista on vietetty, ja urheilutapahtumia on seurattu viestintävälineistä. Loppiaisena kotouttamiskysymykset muistuttavat arvoista ja toiminnan tärkeydestä. Loppiainen on omistettu lähetystyölle.
Katolisissa, luterilaisissa, anglikaanisissa ja muissakin länsimaisissa kirkoissa loppiaista on vietetty keskiaikaisen perinteen mukaisesti: itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivä. Melchior-, Balthasar- ja Kaspar -kuninkaiden (tietäjien) symboliikka eli kruunut ovat esillä Ruotsin "Tre kronor"-valtakunnanvaakunassa.
Loppiainen on kiinnostanut Martti Lutheria ja Mikael Agricolaa. Heidän tekemänsä Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat kulttuuritekoja, joita on tarvittu kirkon toiminnoissa. Artikkelini "sisältö" on kyseisille suurmiehille tuttu, sillä he ovat joutuneet paneutumaan joulun sanoman "ytimeen", joka sisältää esimerkiksi lähetystyön.
Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun on vastattava kysymykseen, miten laadullisesti joulunvietto - "Tuomaasta Nuuttiin" - voi tapahtua. Joulun sanoma muistuu asumiskysymyksissä mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, kun sen on toimittava "eriarvoistumista ehkäisevästi". Tämä tavoite on yhteydessä joulun sanoman sisäistämiseen.
Loppiaisena ja juhlavuotta onnitellen
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
"Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi."
Joulun pyhien ja vapaiden jälkeen "arki" muistuttaa olemassaolollaan: "Härkäviikot ja reikäleivät alkavat." Työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta loppiainen oli lauantaisin vuosina 1973 – 1991. Tähän liittyen esitän kysymyksen, miten Martti Luther ja Mikael Agricola arvioisivat loppiaisen siirtoa kirkon perinteisen opin kannalta.
Joulurauha julistettiin Turussa Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauhajulistus on pohjoismaisen lainsäädännön määräys, jonka mukaan on toimittava. Tilaisuus alkoi Martti Lutherin "Jumala ompi linnamme (Vahva linna on Jumalamme, Ein feste Burg ist unser Gott)" - virrellä. Kyseinen virsi on ollut tapana laulaa vuodesta 1903 lähtien. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät hoitivat musiikin soittaen muun muassa Artturi Ropen säveltämän "Marsalkan hopeatorvet" -fanfaarin.
Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on puolestaan hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 lähtien:
"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään. "
"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."
Joulurauhajulistuksen jälkeen oli Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen "Maamme (Vårt land)" - laulu. Sitten oli vuorossa vuodesta 1918 lähtien ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli "Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys lienee 1700-luvulta)", joka on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.
Joulurauha-asiaan liittyvä radio-ohjelma on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelma vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt kyseisen ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta ensimmäinen suora lähetys on ollut vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut viestinnässä mukana.
Joulua, johon on kuulunut joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Loppiaista on vietetty, ja urheilutapahtumia on seurattu viestintävälineistä. Loppiaisena kotouttamiskysymykset muistuttavat arvoista ja toiminnan tärkeydestä. Loppiainen on omistettu lähetystyölle.
Katolisissa, luterilaisissa, anglikaanisissa ja muissakin länsimaisissa kirkoissa loppiaista on vietetty keskiaikaisen perinteen mukaisesti: itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivä. Melchior-, Balthasar- ja Kaspar -kuninkaiden (tietäjien) symboliikka eli kruunut ovat esillä Ruotsin "Tre kronor"-valtakunnanvaakunassa.
Loppiainen on kiinnostanut Martti Lutheria ja Mikael Agricolaa. Heidän tekemänsä Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat kulttuuritekoja, joita on tarvittu kirkon toiminnoissa. Artikkelini "sisältö" on kyseisille suurmiehille tuttu, sillä he ovat joutuneet paneutumaan joulun sanoman "ytimeen", joka sisältää esimerkiksi lähetystyön.
Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun on vastattava kysymykseen, miten laadullisesti joulunvietto - "Tuomaasta Nuuttiin" - voi tapahtua. Joulun sanoma muistuu asumiskysymyksissä mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, kun sen on toimittava "eriarvoistumista ehkäisevästi". Tämä tavoite on yhteydessä joulun sanoman sisäistämiseen.
Loppiaisena ja juhlavuotta onnitellen
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)