Suomi ja rauhanvälitys

Ukrainan kysymys on vaikeutunut. Ihmiset seuraavat huolissaan tilanteiden kehittymistä. He seuraavat myös vastuullisten henkilöiden edesottamuksia. Politiikassa vaaditaan osaamista. Pystytäänkö avaamaan muureja, joita on ilmennyt? Etenevätkö ulko- ja turvallisuuspoliittiset asiat mahdollisimman myönteisesti? Suomi voisi olla jonkinlainen suunnannäyttäjä, että eri toimijoiden väliset suhteet eivät kärjistyisi. Vilpittömät henkilöiden väliset "kädenpuristukset" auttavat. Sovitut tapaamiset on hoidettava. Millaisessa valossa maamme poliittinen sanomamme välittyy muille? Suomen kansalaiset linjaavat viime kädessä maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä henkilökohtaiseen tietoon ja taitoon, joita on kehitettävä. Kokemusta on hyödynnettävä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa esiintyvien vastuuhenkilöiden on toimittava laaja-alaisesti eri vaikutusyhteydet ymmärtäen. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjausta on arvostettu maailmalla. Suomen ei tule menettää kyseistä arvostettua asemaansa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on otettava jatkuvasti kantaa peruskysymykseen, "miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Tämä meriaiheinen vertauskuva sopii hyvin näin kesäaikaan, jolloin ulko- ja turvallisuuspolitiikka saattaa joutua lomakautena sivummalle. Maamme on kuitenkin hoidettava ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa valppaina jatkuvasti. Sen on osoittanut Ukrainan tilanne.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on pohdittava päätöksentekoon kuuluvien asioiden syitä ja seurauksia. Ongelmaista olisi, jos "oman ideologian suuntaiset näkemykset" nähtäisiin vain toteuttamisen arvoisiksi. Tästä on merkkejä politiikan alueella olemassa. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa toimitaan yksipuolisten näkemysten pohjalta, politiikka vääristyy kokonaisajattelun kannalta. Joskus mietityttää, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat asiantuntijoiden käsityksiin päätettävistä asioista, vaikka heidän pitäisi olla juuri itse asiantuntijoita. Sitähän päätöksenteon paikka edellyttää. Asiantuntijoiden lausunnot saattavat poiketa vieläpä paljonkin toisistaan. Taloudellisten kysymysten kohdalla edellä oleva pohdinta on paikallaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteon ohella.

Ihmiset seuraavat ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitumista. Esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspoliittisia kesäseminaareja on seurattu kiinnostuneina. Monet poliittiset tahot yrittävät erilaisten viestintävälineiden avulla kääntää ihmisten mieliä omalle ulko- ja turvallisuuspoliittisille mielipiteilleen. Ukrainan kysymystäkin on pyritty käyttämään eräänlaisena "keppihevosena" omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jota on varjeltava kaikin keinoin edistyksellisesti. Omaa ajattelua ja kokemusta tarvitaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioiden hahmottamisessa.

Kun Ukrainan kysymys nousi esiin kuukausia sitten, sovittuja tapaamisia jätettiin jostain syystä hoitamatta. Yllättävää toimintaa voidaan arvioida Ukrainan kriisin ratkaisemisen kannalta. Suomi on toiminut yleensä kriisien välitysrooleissa. Suomeen on luotettu rauhanvälittäjänä, joka on tärkeä rooli jatkossakin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kunnollinen hoitaminen on päätöksenteon taitolaji. Miten käytettävissä olevat resurssit suunnataan? Perusteltua on kysyä, miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka jatkossa kehittyy. Miten hoidetaan muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan tiedottaminen? Tiedotusvälineiden on pidettävä ihmiset ajan tasalla, kun kuvataan ihmisiä askarruttavaa maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Euroopan unionin oloissa.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Politiikka on osaamista

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka koettelee henkilökohtaista osaamista. Miten "poliittinen osaaja" ymmärtää liittoutumattomuuden, josta muut maat ovat Suomea arvostaneet maailmalla? Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on otettava jatkuvasti kantaa peruskysymykseen, "miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Miten yksiselitteisesti poliittinen sanomamme välittyy muille? Perusteltua on kysyä, miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka jatkossa kehittyy.

Tärkeä on kouluttautua sillä alueella, jota päätöksenteko koskettaa. On pohdittava asioiden eri puolia eikä vain "oman ideologian suuntaisia". Joskus ajatteluttaa, kun vastuussa olevat päättäjät vetoavat asiantuntijoiden käsityksiin päätettävistä asioista. Lausunnot saattavat poiketa paljonkin toisistaan. Taloudellisten tunnuslukujen kohdalla tämä on melko yleistä. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa toimitaan yksipuolisten näkemysten pohjalta, politiikka menee väärään suuntaan.

Kansalaiset seuraavat valppaina ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksentekoa. Monet yrittävät erilaisten viestimien avulla kääntää ihmisten mieliä omalle kannalleen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, joka on ollut tuloksekasta pitkän ajan. Omaa ajattelua ja kokemusta tarvitaan asioiden hahmottamisessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja työllisyyden kunnollinen hoitaminen on haasteellinen tehtävä koko Euroopan alueella.

Ukrainan kysymys askarruttaa. Kansalaiset miettivät tilanteiden kehittymistä. He seurasivat muun muassa henkilöiden tapaamisia Normandian maihinnousun muistotilaisuudessa. Jos suhteet ovat kärjistyneitä, asiat eivät etene, jos "muureja" ei pystytä avoimesti avaamaan. Henkilöiden väliset "kädenpuristukset" auttavat parhaiten. Sovitut tapaamiset on hoidettava korrektisti. Suomen ei ole toimittava "oppimestarina".

Kun Ukrainan kysymys nousi esiin muutama kuukausi sitten, sovittuja tapaamisia jätettiin hoitamatta. Esiintyminen ei edistänyt kriisin ratkaisemista. Suomi on toiminut yleensä kriisien osapuolten välitysrooleissa. Kärsikö tässä Suomen luotettavuus? Vastuussa olevien päättäjien ei pidä toimia hetken mielijohteesta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on päätöksenteon taitolaji. Miten hoidettiin äskettäiset ilmavalvonnan asiat ja tiedottaminen, kun oma ilmatila vaatii jatkuvaa tarkkailua? Miten käytettävissä olevat resurssit ja harjoittelut olisi suunnattava?

Ilmavalvontaharjoituksista on keskusteltu. Onko tarkoitus tehdä muualla ilmavalvontaharjoitteluja? Kansalaiset seuraavat myös sitä, miten vastuulliset toimivat äskettäisten ilmavalvontatapahtumien opetusten johdosta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on toimittava laaja-alaisesti eri vaikutusyhteydet ymmärtäen. Tiedotusvälineiden on kerrottava seikkaperäisesti kansalaisia kiinnostavasta omasta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Euroopan unionin oloissa. Kansalaiset linjaavat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan.




Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Lippujuhlan päivänä

Kansalaiset seuraavat ympärillä olevien tilanteiden kehittymistä. Ukrainan kysymys askarruttaa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka koskettaa maanpuolustuksen toimintaulottuvuuksia. Julkisuudessa on kerrottu ilmavalvonnan kysymyksistä. Äskettäiset ilmavalvonnan tapahtumat ajatteluttivat. Miten sopusoinnussa ovat maamme ulkopuolella tapahtuvat ilmavalvontatehtävät, kun oma ilmatilakin vaatii jatkuvaa valvontaa? Voidaanko käytettävissä olevien resurssien puitteissa ja harjoittelukäsitteen varjolla tehdä muualla ilmavalvontatehtäviä? Päätösten on oltava luottamusta herättäviä.

Ilmavalvonnasta huolehtiminen vaatii omien koneiden käyttöä ilmavalvonta-alueellamme. Onko varaa lähteä muualle harjoittelemaan? Toimintaresurssit on käytettävä harkiten. Harjoittelua voitaneen tehdä kylliksi omassakin ilmatilassa. Onko toteamus liian pelkistetty? Aikaisemmin vähäteltiin ehkä naapurimaan ilmavalvonnan valppautta toimia. Nyt on noussut esiin oma ilmavalvontakin julkisuudessa olevien tietojen mukaan. Oman ilmatilan valvonta on ensisijainen, jonka puitteissa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa esimerkiksi hahmotetaan ja suunnitellaan. Esillä olevia kysymyksiä on pohdittava huolella.

Muualla tapahtuvat ilmavalvontaharjoitukset ovat merkittävä muutos ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ajatteluun. Toiminnalla on oltava yleinen tuki. Kansalaiset arvioivat sitä, miten päättäjät toimivat äskettäisten ilmavalvontatapahtumien opetusten johdosta. Onko tarkoitus jatkaa muualla tapahtuvaa ilmavalvontaharjoittelua? Riittääkö oman ilmatilan valvonta ja siinä harjoitteleminen vallitsevien resurssien puitteissa? Aikaisemmin tehtyjä päätöksiä voidaan tarkistaa opittujen kokemusten perusteella. On toimittava laaja-alaisesti eri vaikutusyhteydet ymmärtäen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei ole perusteltua hoitaa joidenkin organisaatioiden mieltymyskysymyksenä.


Henkilökohtaista pätevyyttä koetellaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Ei ole hedelmällistä toimia pelkästään niin sanottujen asiantuntijoiden näkemysten pohjalta. Oma ajattelukin vie asioiden hahmottamisessa pitkälle, jos kouluttautuu ja luottaa itseensä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan perussisältö ei saa jäädä pimentoon. Kokemuksesta on hyötyä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja monissa muissakin asioissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja työllisyyden kunnollinen hoitaminen on haasteellinen tehtävä koko Euroopassa. Monissa maissa köyhyysongelmat ovat suuria. Millä tavoin päätöksenteko vastaa ratkaistaviin kysymyksiin?

Tiedotusvälineiden on kuvattava seikkaperäisesti maamme omakohtaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme Euroopan unionin oloissa. Nämä ovat olleet lisäksi arvojamme, joiden mukaan yhteiskuntaamme on kehitetty. Perusteltu on myös kysymys, miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka jatkossa kehittyy. Miten ymmärretään liittoutumattomuus, jota muut maat ovat arvostaneet maailmalla? Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on otettava jatkuvasti kantaa peruskysymykseen, "miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Miten yksiselitteisesti poliittinen sanomamme välittyy muille?



Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Vaalit on pidetty

Euroopan parlamenttivaalit ovat takanapäin. Mitä vaalien tulokset kertovat päätöksenteolle, kun äänestysvilkkaus jäi alhaiseksi? Demokratia on yhteydessä organisaatioiden toimintoihin. Demokratian käsitettä on pohdittava äänestyksen näkökulmasta, jonka perusteella päätöksiä organisaatioissa lopulta tehdään. Vaalien on edustettava kaikkia äänestysikäisiä kansalaisia. Vaaleja järjestettäessä puhutaan demokratiasta, mutta vaalien mentyä ohitse, demokratian käsite jää vähemmälle huomiolle.

Kun äänestysvilkkaus on alhainen, on mietittävä syitä tilanteeseen. Ajatellaanko mahdollisesti vaalien avulla saavutettavaa vaikuttamista? Onko syynä ehkä epätyydyttävä politiikka? Ei riittäne kysymysten vastauksina pelkästään, että "käykää äänestämässä". Tutkimusten avulla on selvitettävä syy-yhteyksiä äänestämättömyyteen. Vastausten on oltava selkeitä kehitettäessä demokraattista vaikuttamista, joka toteutuu muun muassa äänestyksen yhteydessä. Päätöksenteon vajetta esiintyy, kun arvioidaan Euroopan parlamenttivaalien äänestystuloksia.

Jos äänestysvilkkaus on reippaasti alle puolet mahdollisesta, päätöksenteon luotettavuutta on arvioitava. Päätöksenteon tulee edustaa kaikkia äänioikeutettuja kansalaisia. Käykö niin oikeasti, kun reippaasti yli puolet eivät äänestä? Demokratian käsite sisältää ajatuksen, että "kansa hallitsee". Äänestysvilkkaus on erittäin alhainen Euroopan parlamenttivaaleissa. Voidaanko sanoa vakuuttavasti, että "kansa hallitsee" päätöksenteon kokonaisuutta? Euroopan parlamenttivaalien tuloksia on seurattava ja verrattava toisiinsa.

Puhutaan eurooppalaisista yhteisistä arvoista, joiden merkitystä on analysoitava. Millaisia arvoja todellisuudessa kannatetaan, kun äänestysvilkkaus on alhainen? Mihin suuntaan Eurooppa on menossa, kun yleistä kehitystä arvioidaan Euroopan parlamenttivaalien näkökulmasta? Ovatko kaikki äänestysikäiset kansalaiset tukemassa niin sanottua liittovaltiokehitystä? Joidenkin kannanotot ovat olleet julkisuudessa sen suuntaisia. Esitettyjä lausumia on arvioitava huolella.

Euroopan parlamenttivaalit osoittautuivat henkilövaaleiksi. Ennen vaaleja äänestäjät miettivät asioita: "Saisiko tuo henkilö äänensä kuuluviin monista edustajista koostuvassa Euroopan parlamentissa? Millaisia arvoja hän edustaa? Miten ehdokas ymmärtää liittoutumattomuuden käsitteen, joka on ollut muiden arvostama Suomen tunnus maailmalla?" Kansalaiset miettivät myös kysymystä, "miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Miten kysymys sisäistetään ajankohtaisen vaalitapahtuman siirryttyä historiaan. Olisiko historiasta opittavaa?

Suomen hyvinvointiyhteiskunta askarruttaa kansalaisia: "Nämä ovat meidän periaatteitamme, joiden mukaan yhteiskuntaa on kehitetty. Miten poliittinen sanomamme välittyy muille?" Sosiaali- ja terveydenhuollon ja työllisyyden kunnollinen hoitaminen on haasteellinen tehtävä Euroopassa. Monissa maissa köyhyysongelmat ovat suuria, kuten on viestitetty julkisuudessa. Millä tavoin päätöksenteko vastaa ratkaistaviin kysymyksiin?



Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Suomen linja

Suomi on linjannut ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa. Jos päätöksenteko olisi toisin, määräykset tulisivat muualta. Tehtyjä päätöksiä on pohdittava liittovaltion käsitteen näkökulmasta. Kyseinen käsite on analysoitava perusteellisesti. Poliittisten päätösten ymmärtäminen on yhteydessä mahdollisten seurausten hahmottamiseen. Yhteiskunnan päätöksenteko on yhteydessä arvolähtökohtiin, jotka ohjaavat taloudellisten ratkaisujen tekemistä. Millaisia arvoja Suomi tukee Euroopan unionissa?

Taloudellisten tunnuslukujen ja ennusteiden laatimiset ovat olleet puutteellisia, vaikka tutkimusta on tuettu muun muassa taloudellisesti. Onko kysymys ammattitaidosta? Mihin suuntaan Eurooppaa viedään, kun ratkaisuja tehdään? Liittovaltiokehitys on edennyt vähin erin Euroopan unionissa. Tulkinta lienee perusteltu, kun päätöksenteon tapahtumia arvioidaan. Euroopan kysymykset kiinnostavat kansalaisia.

Tiedotusvälineiden on kuvattava tarkoin Euroopan unionin päätöksentekoa. Kansalaiset tarvitsevat informaatiota päätösten seurausvaikutuksista. Mitkä Euroopan unionin päätökset kuvannevat liittovaltion tunnuksia? Kansalaiset eivät halua olla syrjässä, kun tärkeistä asioista on kyse. Kysymyksiä ovat lisäksi ne, miten rakentavasti Suomi toimii Ukrainan tilanteen rauhoittamiseksi. Ukrainan kansalaiset arvioivat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa omista lähtökohdistaan, kuten mekin olemme tehneet.

Suomi on arvioinut omalla kohdallaan liittoutumattomuuden merkitystä, jota muut ovat arvostaneet. Suomea on tarvittu esimerkiksi rauhanvälitystehtävissä. Liittoutumattomuuspolitiikka on ollut etuna tehtävien hoitamisessa. Jotkut ovat sitä mieltä, että Suomi ei olisi liittoutumaton maa. Suomi on Euroopan unionin jäsen, mutta ei ole liittoutunut sotilaspoliittisesti. Suomi on toteuttanut omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa, josta muut ovat hyötyneet. Lisäksi maamme toimii monissa ulkomaisissa organisaatioissa.

Suomen kannattaa vaalia arvostettua liittoutumattomuuden statusta ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen sanoman on oltava selkeää ulkoapäin arvioidenkin. Sovitut ulkopoliittiset tapaamiset on muun muassa suoritettava. Viestimien avulla on välitettävä Suomen kanta asioihin, mitä ne todella sisältävät. Vääriä johtopäätöksiä ei saa syntyä.

Tietoturvajärjestelmien on oltava luottamusta herättäviä ja pidettävä mielessä reaalipolitiikka asioiden hoidossa. Jotkut ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat kannanotot huolestuttavat. Päätösten seurauksia on arvioitava etukäteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja työllisyyden hoitaminen on haasteellista Euroopassa. Monissa maissa köyhyysongelmat ovat erittäin suuria. Heijastusvaikutukset ovat huomattavia.

Suomen mottona ulko- ja turvallisuuspolitiikassa voisi olla kysymys, "miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Syvällinen vastaus on ajankohtainen nyt Euroopan parlamenttivaalien ja Ukrainan tilanteen aikoina ja muulloinkin. Mikä on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen kanta Ukrainan tilanteessa? "Oppimestarina oleminen" ei ole oikeaa asioiden hoitamista.





Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Suomi toimijana

Euroopan kysymykset kiinnostavat. On seurattu huolestuneina liittovaltiokehitystä, joka on ottanut vähin erin askeleita eteenpäin. Tiedotusvälineet voisivat esittää, mitkä ovat liittovaltion tunnusmerkkejä yleensä. Liittovaltion käsitteen analysointi on jäänyt vähälle huomiolle julkisuudessa. Mitkä päätökset esittävät mahdollista liittovaltiokehitystä? Tärkeitä kysymyksiä ovat lisäksi ne, miten rakentavia suhteita Suomi ylläpitää ulko- ja turvallisuuspolitiikan kohdalla ja miten maamme toimii eurooppalaisissa organisaatioissa. Liittoutumattomuuden käsitettä on myös analysoitava.

Onko Suomella mahdollisuus toteuttaa itsenäisesti valitsemaansa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa? Jos tämä ei käy, nousee helposti mieleen liittovaltion käsite. Mikä on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen näkemys Ukrainan tilanteessa? Poliittisen toiminnan laadun varmistaminen vaatii vaikutusyhteyksien hahmottamista. Taloudellisia tunnuslukuja kuvaavat ennusteet ovat olleet puhuttelevia, kuten on huomattu. Yhteiskunnan toiminta on yhteydessä arvolähtökohtiin. Millaisia arvoja Suomi on tukemassa Euroopan unionissa? Mihin suuntaan Eurooppaa ollaan viemässä, kun ratkaisuja tehdään?

Yhteiskunnallista tietämystä on lisättävä. Suomen on kysyttävä itseltään, "miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Vastauksen on oltava syvällinen, esimerkiksi nyt Euroopan parlamenttivaalien ja Ukrainan tilanteen aikoina. Voittaako niin sanottu reaalipolitiikka? Joidenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat kannanotot huolestuttavat. Päätösten seurauksia on arvioitava etukäteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja työllisyyden hoitamiset ovat haasteellisia tehtäviä Euroopassa.

Millä tavoin hyvinvointiasioita viedään Euroopassa eteenpäin? Monissa maissa köyhyysongelmat ovat erittäin suuria, kuten tiedetään. Heijastusvaikutukset ovat huomattavia. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen sanoman on oltava selkeää ulkoapäin arvioidenkin. Sovitut ulkopoliittiset tapaamiset on muun muassa suoritettava. Viestimien avulla on välitettävä Suomen kanta asioihin, mitä ne todella sisältävät. Vääriä johtopäätöksiä ei saa syntyä. Tietoturvajärjestelmien on oltava luottamusta herättäviä. Ovatko asiat näiltä osin kunnossa?




Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Suomalaisuuden päivänä

Suomalaisuuden päivänä on hyvä pohtia yhteiskunnan sivistyksen ja kasvatuksen kysymyksiä. Miten kanssaihmiset kohdataan esimerkiksi niin sanotusti "sivistyneesti"? Mitä sanoja käytetään puheissa? Sivistyksen ja kasvatuksen käsitteet eivät saa jäädä sivuun, vaikka taloudelliset arvot korostuvat. Kotien kasvuympäristö on yhteydessä lasten ja nuorten asenteiden kehittymiseen ja asioiden oppimiseen. Sivistystä ja kasvatusta arvostava yhteiskunta järjestää institutionaaliset koulutuspalvelut, jotka tyydyttävät koulutustarpeet. Koulutus on oikeudenmukaista ja tasa-arvoista.

Koulutusta järjestettäessä kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen toiminnalliseen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen. Koulutusta koskevat päätökset ovat yhteydessä koulutuspoliittisiin arvoihin, jotka toteutuvat hallinnollisina ratkaisuina. Suomalaisuuden juhlapäivän henkilö, J. V. Snellman, on miettinyt koulutusta yhteiskunnan kehittämisen kannalta. Hän on tuntenut Mikael Agricolan uraauurtavat aikaansaannokset. Mikael Agricola oli toiminut omana aikanaan niin hyvin, että suomen kieli kehittyi työvälineeksi, jonka avulla on luotu omakielistä kirjallisuutta. Äidinkieli on sivistyksen perusta.

J. V. Snellman on nähnyt koulutuksen sivistävän merkityksen, jota yhteiskunnan on vaalittava. Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Kasvatus- ja opetussektori tarvitsee henkilöstön tavoitteiden saavuttamiseksi. Koulun tehtävä on kyetä sytyttämään oppilaissa "tiedon halu", joka motivoi oppimista. Jos tavoitteessa onnistutaan, koulussa viihdytään ehkä paremmin ja vähennetään syrjäytymisen mahdollisuutta. Opettajankoulutuksen on oltava edistyksellistä: opiskelija saa koulutuksen aikana hyvät tiedot sekä yleisopetuksessa että erityisopetuksessa. Tämä on tärkeää, sillä koulujen erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen.

Opettajan kasvatus- ja opetustyö vaatii tieteellisen teoriaan tuntemusta ja tehtävän edellyttämää käytännön taitoa. Kasvatus- ja opetusprosessit tapahtuvat välivaiheiden kautta lopullisiin tavoitteisiin. Kenttätyössä on voitava sopeutua muuttuviin oloihin ja hallittava kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Miten hyvin tämä tavoite toteutuu käytännössä? Kasvatus- ja opetustapahtuman laatu on yhteydessä vastuuhenkilöiden vuorovaikutustaitoihin.

Koulutustekijöitä pohdittaessa on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista on keskusteltu julkisuudessa painokkaasti. Terveyskysymyksistä on kannettu huolta. Kasvatus- ja opetusprosessien laatua arvioidaan sovittujen aikojen kuluessa. Miten perusteltua asettaa oppilaitoksia paremmuusjärjestykseen, jos kaikkia taustatekijöitä ei ole otettu huomioon? Koulutusta on tutkittava, millä tavoin koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden kannalta.

Koulutuspalvelujen järjestyminen kuvaa yhteiskunnan laadukkuutta, jos koulutuspalvelut ovat saatavilla. Yhteiskuntapolitiikan avulla luodaan puitteet, miten koulutuspalvelut vastaavat ihmisten tarpeita ja odotuksia. Sivistys ja kasvatus ovat yhteiskunnan arvostustekijöitä, joita voidaan pohtia hyvin suomalaisuuden päivänä. On mietittävä myös, millä tavoin huolehditaan kansansivistyksestä yleensä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat luoneet aikoinaan yhteiskuntaa palvelevia "koulutusmietintöjä", joista on ollut helpohko jatkaa.





Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio