Veteraaneja on alettu arvostaa yhteiskunnassa. Esimerkiksi sotaveteraani Hannes Hynösellä on kunnioitusta herättävä merkkipäivä 10:ntenä tammikuuta 2015. Hänen pitkää työhistoriaansa on esitelty arvokkaasti julkisuudessa. Merkkipäiväasiassa on toimittu onnistuneesti, kun ihmisillä on ollut mahdollisuus onnitella kyseistä veteraania muun muassa verkossa olevan onnitteluadressin avulla. Onnitteluadressi viritti minua kirjoittamaan tämän veteraaneja koskevan artikkelini.
Merkkipäivien yhteydessä on kiinnitetty huomiota esimerkiksi veteraanien hyvinvointiasioihin. Sosiaali- ja terveyshuollon palveluista ja kuntoutusasioista on kannettu huolta. Monet kysyvät joskus perustellusti, miksi päätöksenteko on hitaanlaista veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa. He kysyvät lisäksi, miten tyhjentävästi vastuulliset tahot pystyvät vastaamaan esillä oleviin kysymyksiin.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on tullut veteraaneille hyvin tutuksi: "Oli lähdettävä, kun kutsu kävi." Jotkut olivat myös mukana vapaaehtoisina "siellä jossakin". Maamme kokemia vaikeita aikoja on muisteltu juhlissa, joiden juhlapuheissa veteraanit ovat saaneet tunnustusta. Veteraaneilla on perusteita arvioida ulko- ja turvallisuuspolitiikan kohdalla sitä, miten hyvin hyödynnetään kokemusta.
Vastuullisten tahojen käyttämän ulko- ja turvallisuuspoliittisen tiedon on oltava luotettavaa ja harkittua. Vaikutusyhteyksien ymmärtäminen on välttämätöntä. Johtoajatuksena on periaate, että Suomen laivan ruori on luotettavissa käsissä, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Veteraaneja koskevilla parannettavilla hyvinvointiasioilla on kiire. Vastuullisten tahojen on kuultava veteraaneja, mikä osoittaa samalla veteraanien arvostamista.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti