Sote-uudistus ja eduskunta

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on pohdittu monin tavoin. Julkisuudessa on esitetty muun muassa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee lainsäädäntöä kohti. Perustuslain reunaehdot ovat tulleet vastaan. Kun lakeja säädetään, perustuslaillisten reunaehtojen on oltava ennakkoon tiedossa. Jos perustuslain reunaehdot ovat olleet tiedossa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa, lainsäädännön toimintasuunta on selvä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on laaja hanke, joka vaatii perustuslain reunaehtojen täyttämistä. Eduskunta arvostanee perustuslain merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Mitä asiantuntijoiden lausunnot ovat ilmaisseet sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta? Jos lausunnot ovat olleet ehkä varauksellisia, onko suunnitelmia muutettu perustuslailliseen suuntaan. Kiire vaikeuttaa hyvän lopputuloksen löytämistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.

Perustuslait on säädetty yhteiskunnan toimintaa varten. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen on täytettävä perustuslailliset kriteerit, jotka poikkeavat tavallisen lain menettelytavoista. Nyt tarkasteltava kysymys ei ole tavallisen lain säätämisestä. Julkisuudessa on esitetty sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla lausumia, joita on arvioitava kriittisesti. Lausumissa on viitattu epäoleellisiin perusteluihin, joiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskeva lainsäädäntö voisi tapahtua. Eduskunta arvioitsee esitettyjä kannanottoja ja toimii perustuslain säädösten mukaan.

Palveluja koskevat kysymykset virittävät keskustelua eduskuntavaalien lähestyessä. Perustuslaki vaikutta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen taustalla. Miten kauan menisi toisaalta, jos pohtisimme kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutuskysymyksiä? Jäämme odottamaan "suurten kysymysten" ratkaisuja. Kokemuksen perusteella osataan vastata, miten yhteiskunnallisten asioiden tulisi olla. Kun on seurattu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kulkua, vastuuhenkilöiltä on kysyttävä, miksi ongelmia ei ole hahmotettu riittävästi.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Sote-uudistus ja perustuslaki

Olemme seuranneet tarkkaan, mitä tapahtuu sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla. Vastuutahot ovat aikoneet järjestää "suuret asiat" kuntoon. Äskettäin on esitetty julkisuudessa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee lainsäädäntöä kohti. Perustuslain reunaehdot ovat kuitenkin tulleet vastaan. Kun lakeja säädetään, perustuslailliset reunaehdot on oltava ennakkoon tiedossa. Perusteltua on kysyä, mitä asiantuntijoiden esittämät lausunnot ovat ilmaisseet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä.

Jos lausunnot ovat olleet varauksellisia, miksi suunnitelmia ei ole muutettu perustuslailliseen suuntaan vaan jatkettu. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on laaja-alainen palvelujärjestelmä, jossa kiire vaikeuttaa onnistuneen lopputuloksen löytämistä. Kiire on ilmeinen, jos sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskeva lainsäädäntö saataisiin aikaan nykyisen eduskunnan aikana. Kun on seurannut sosiaali- ja terveydenhuollon asioiden etenemistä, vastuutahoilta on kysyttävä, miksi ongelmia ei ole hahmotettu riittävästi.


Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset virittävät keskustelua eduskuntavaalien lähestyessä:

Monia vuosia on kulunut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tekemisessä. Valmista ei ole syntynyt. Perustuslaki on ollut lainvalmistelussa jotenkin sivussa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa on ollut monia mutkia, joita on ollut vaikea seurata. Tulevat eduskuntavaalit näyttävät aiheuttavan vieläpä kiirettä sosiaali- ja terveydenhuollon asioille.

Hallituksella oli alussa motivaatio erittäin korkealla sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa, mutta perustuslain asettamat reunaehdot unohtuivat.

Saakohan uusi eduskunta sosiaali- ja terveydenhuollon asiat puitavakseen? Mikä on lopullinen tulos, kun perustuslailliset ehdot täytetään?

Kunnat ovat joutuneet antamaan lausuntoja, vaikka perustuslaillisia ongelmia on ollut. Muuten, kävitkö katsomassa viime kesänä Jukolan viestiä, joka pidettiin Vehmersalmella?

Maaliintulijoita saatiin odottaa Jukolan viestissä. Niin, sosiaali- ja terveydenhuollon asioitahan me tässä pohdimme. Kyllä jotain syntyy sosiaali- ja terveydenhuollonkin asioissa, kun vain jaksamme odottaa.

Minkä käsityksen olet saanut sosiaali- ja terveydenhuollon asioiden junailusta? Jukolan viestin tulokset valmistuivat ajoissa. Odotamme kiinnostuneina sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lainsäädäntöä.

Voidaan todeta, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä on edettävä perustuslain mukaan. Miten kauan toisaalta menisi, jos pohtisimme vielä kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutuskysymyksiä? Jäämme odottamaan "suurten kysymysten" ratkaisuja. Kokemustiedon perusteella osataan vastata, miten asioiden tulisi olla.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Leveyttä ulkopolitiikkaan

Nyt seurataan tarkkaan, mitä maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tapahtuu. Julkisuudessa on esitetty tietoja, että Suomelta ja Ruotsilta on pyydetty lisätietoja toteutettavista ilmaharjoituksista. Nämä tiedot pysäyttävät pohtimaan ulkopoliittisia kysymyksiä. Lisäselvityspyynnössä on viitattu Suomen ja Ruotsin maiden liittoutumattomuuden tilanteeseen, josta seuraa tiettyjä reunaehtoja ulkopoliittisille toiminnoille. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitaminen vaatii osaamista.

Kielikuvat elävöittävät ja hahmottavat harjoitettavaa ulkopolitiikkaa. Kysytään esimerkiksi, millaisissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Kyseinen ulkopolitiikan linjakysymys on haastava. Halutaan tietää myös, millainen on koetellun ulkopolitiikan jatkuvuus ja miten hyödynnetään ulkopolitiikan alueella kokemus.

Nyt pohditaan myös sitä, mikä on ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan rooli lähiympäristön ilmaharjoitusten järjestämisessä. Perusteltua on kysyä, olisiko "leveämpien päätöksenteon hartioiden" eli koko eduskunnan pitänyt päättää ilmaharjoittelua koskevasta asiasta. Eduskunnan kannanottoja odotellessa kysytään edelleen, mitkä ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset ovat pelkästään eduskunnan vastuulla.

Ilmaharjoituksia koskevissa kannanotoissa on todettu, että ilmaharjoituksia arvioidaan virallisten kutsujen saavuttua. Viestien saajat arvioivat yleensä aina, miten viestit olisi huomioitava. Mitä tapahtuu käytännössä, jos viestien lähettäjät ovat arvovaltaisia tahoja? Miten kokonaisvaltaisesti koko eduskunta on voinut arvioida julkisuudessa esitettyjä ilmaharjoituksia?

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on hahmotettava päätöksenteon seurausvaikutukset. Ulkopolitiikassa onnistuminen vaatii vuorovaikutusta eri tahojen kanssa. Ulkopolitiikan määrittämisessä ei saa syntyä ymmärrettävyysvajetta. Tiedotusvälineiden on tiedotettava ulkopolitiikan kysymyksistä monipuolisesti. Mitä merkitsevät tässä kirjoituksessa mainitut ilmaharjoituksia koskevat lisäselvityspyynnöt? Ulkopoliittinen kysymykset kiinnostanevat eritoten eduskuntaa, joka on vastuullinen toimija.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Eduskunta linjaa politiikan

Julkisuudessa on pohdittu monissa yhteyksissä ulkopoliittisia asioita. Kysytään perustellusti, miten hyvin arvioidaan kulloinkin maan kannalta edullisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ulkopolitiikka on "laaja-alaista" toimintaa. Tiedotusvälineillä on vastuu tiedottaa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta monipuolisesti ja luotettavasti. Ulkopoliittisissa kysymyksissä toivotaan enemmän eduskunnan ulostuloa.

Eduskunnan kyselytunneilla voidaan esittää kannanottoja eri asioista, joihin kuuluu ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Eduskunnan on oltava aktiivinen ulkopolitiikan alueella ja mietittävä huolella ulkopolitiikkaa koskevien viestien sisältöä. Mikä on eduskunnan vastaus silloin, jos lähettäjä on jokin arvovaltainen taho? Maamme ulkopolitiikan linjauksia seurataan tarkkaan muualla. Onnistunut ulko- ja turvallisuuspolitiikka muodostaa toiminnan kannalta kokonaisuuden.

Yhteiskunnassa pohditaan edelleen, mitä tapahtuu tulevaisuudessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja mikä on niin sanotun ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan "punainen lanka". Miten läheisessä yhteydessä kyseinen valiokunta on ollut koko eduskuntaan? Onko se liian "itsenäinen saareke" ulko- ja turvallisuuspolitiikassa? Miten tehokkaasti koko eduskunta on todella vaikuttanut ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeviin asioihin?

Perusteltua on kysyä eduskunnalta, millaisissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Voidaan kysyä myös, millainen on koetellun ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkuvuus ja miten hyödynnetään ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kokemus. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa onnistuminen vaatii vuorovaikutusta eri tahojen välillä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan määrittämisessä ei saa syntyä ymmärrettävyysvajetta.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Vastuullinen päätöksenteko

Yhteiskunta on arvoja heijastava päätöksenteon luomus. Niin sanotussa "ehyessä yhteiskunnassa" on huomioitu ihmisten tarpeet ja pyritty estämään syrjäytyminen. Palvelut vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Palvelujen kohdalla on pohdittava työsuhteiden jatkuvuutta, miten työntekijät voivat suunnitella pitkällä tähtäyksellä elämäänsä. Tavoitteiden toteuttaminen on haasteellista yhteiskunnalle.

Yhteiskunnan päätöksentekoa arvioidaan. Kysytään esimerkiksi, miten parannetaan puutteellista kotiapua perheiden jaksamisen kannalta ja miten turvataan osaavan lastensuojeluhenkilöstön saanti ja miten järjestetään omaishoitaja-asiat kuntoon. Yhteiskunnassa kysytään myös, miten hyvin viestit kulkevat yhteiskunnan eri toimijoiden välillä. Yhteistyö on tärkeää palveluja kehitettäessä.

Perusteltua on pohtia myös koulutuksellista tasa-arvoa. Koulutusta koskevat kysymykset liittyvät muun muassa koulutuspalvelujen lakkautuksiin. Ovatko koulutuspalvelujen lakkautukset pitkäjänteistä yhteiskuntapolitiikkaa? Suuret koulutusyksiköt eivät tue niin sanottua lähikoulutavoitetta, josta ollaan huolissaan "puheen tasolla". Mitä tehdään toisaalta, jos työpaikkakiusaamista tapahtuu? Koulu on myös työpaikka, jossa koulukiusaamiset vain jatkuvat.

Koulutuksen kohdalla voidaan perustellusti kysyä, jäädäänkö valmistuttua hyödyttämään kotiseutua vai mahdollisesti oppilaitosten vaikutusaluetta. Yleensä opintosuoritustensa jälkeen päädytään niille paikkakunnille, joka vastaavat parhaiten odotuksia. Työpaikkojen saatavuus on yhteydessä sijoittumiseen. Työllisyyden parantaminen on keskeistä yhteiskunnan kehittämisen kannalta.

Kun työpaikoilla kuunnellaan henkilöstöä, saadaan selville niitä asioita, joita on otettava huomioon kehitettäessä työelämää. Kokonaisvaltaisessa arvioinnissa pohditaan yhteisöllisyyden ja osallisuuden merkitystä ja jopa virallisluontoisia tekstejä, joiden luettavuuden pitää olla selkeä. Viestintä- ja mediataitojen kehittämisestä on huolehdittava.

Vastuullisessa päätöksenteossa otetaan kantaa sosioemotionaalisten vaikeuksien voittamiseen, erilaisuuden kohtaamiseen ja eriyttämiseen. Monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja yrittäjyyskasvatus ovat myös arvioitavia kohteita. Päätöksenteon ratkaisut tehdään yleensä hyvinvoinnin edistämisen kannalta. Millä tavoin Euroopan unionin viimeaikaiset päätöksenteon menettelyt ovat tukeneet maamme hyvinvoinnin kehittämistä?



Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Ulkopolitiikka ja eduskunta

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on hahmotettava kokonaisuus. Perusteltua on kysyä, miten esimerkiksi kansanedustajat vaikuttavat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeviin asioihin. Kansalaiset seuraavat, mitä maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tapahtuu. He miettivät muun muassa, mitä niin sanottu ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta esittää lähiympäristön ilmaharjoituksista.

Julkisuudessa on esitetty ilmaharjoituksia koskevia lausumia, joiden perusteluja on pohdittava syvällisesti. Äskettäin todettiin, että toiminta arvioidaan virallisen kutsun saatua. Kansalaiset miettivät kirjallisen kutsun luonnetta: "Kutsun saaja arvioi aina, miten kutsu on huomioitava. Mitä tapahtuu käytännössä, jos lähettäjä on arvovaltainen taho? Miten eduskunta arvioi syntynyttä tilannetta?"

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa voidaan hahmottaa kielikuvien avulla. Kansalaiset arvioivat perustellusti, millaisissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Kyseinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on haastava. Kansalaiset haluavat tietää, millainen on koetellun ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkuvuus.

Kansalaiset pohtivat edelleen, hyödynnetäänkö ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kokemus. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistuminen vaatii vuorovaikutusta eri tahojen kanssa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan määrittämisessä ei saa syntyä ymmärrettävyysvajetta. Tiedotusvälineiden on tiedotettava ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä monipuolisesti.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Kirkko ja sanoma

Henkilöt tapasivat ja pohtivat aluksi muun muassa ajankohtaisia rakennusten lämmitysasioita ja lumitöitä. Valtakunnan asioita sivuttiin kysymysten muodossa. Miten hyvin päätöksenteko toimii sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä? Miten työllisyys ja kestävyysvaje saadaan hallintaan? Ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamista oli myös perusteltua miettiä.

Keskustelusta erottuivat lisäksi seuraavat asiat:

Talvirenkaiden vaihto on edessä, sillä renkaiden kulutuspinta alkaa olla lopuillaan. Renkaiden kohdalla ei kannata säästää: turvallisuus on tärkeä. Ihmisten kulkemista suojateillä on seurattava valppaina. Heijastimen ja kypärän käyttö ovat paikallaan liikkuessa.

Turvallisuuteen kiinnitetään huomiota myös silloin, kun liikutaan luonnossa. Kesällä oli Kuopio - Jukola 2014 -suunnistustapahtuma, jossa olin toimitsijana. Tilaisuuden suojelijana oli tasavallan presidentti. Olet varmaan lukenut verkossa olevan artikkelini: "Kuopio - Jukola piti nähdä ja kokea".

Kuopio - Jukolan tapahtuma kiinnosti minuakin, mutta sen ajankohta ei sopinut työkiireiden vuoksi. Onneksi on vielä töitä. Monet ovat kokeneet irtisanomisia ja lomautuksia. Harmittaa, kun en päässyt mukaan ainutlaatuiseen tilaisuuteen. Sehän on ollut tärkeää vapaaehtoistoimintaa. Kirkon toiminnassakin on vapaaehtoistyötä.

Kirkon luottamushenkilönä oleminen on vapaaehtoista toimintaa. Eri tehtävissä toimiessa voidaan vaikuttaa myönteisesti ihmisten hyvinvointiasioiden toteutumiseen. Kirkkoa koskevissa asioissa tarvitaan eri tahojen yhteistyötä. Mitä mieltä olet kirkkoon kuulumisesta?

Ihmiset pohtivat kirkkoon kuulumista. Kirkolla on toimintoja, jotka ilmaisevat elämänarvoja ja perhetapahtumia. Tilastot kertovat myös sen, että kirkko on merkittävä instituutio. Prosenttiluvut ovat korkeita. Kirkosta eroamiset kuitenkin huolestuttavat.

Kirkolle ovat tärkeitä oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden arvot ja niiden toteutuminen yhteiskunnassa. Ihmisiä koskevissa ratkaisuissa kunnioitetaan ihmisarvoa. Päätöksenteossa mietitään, mitkä arvot toteutuvat palvelujen muodossa. Itä-Suomen yliopisto järjesti syyskuun alussa 2014 kansainvälisen symposiumin, johon osallistuin tutkijana. Olen osallistunut äskettäin myös Helsingissä pidettäville Educa- messuille ja Suomen tietokirjailijoiden jäsentilaisuuteen.

Ihmiset arvioivat kirkkoa esimerkiksi siten, tuntuuko se heistä "lämpimältä lähiyhteisöltä" vai "etäiseltä laitosmaiselta toimijalta". Asioita tarkastellaan myös siltä kannalta, onko yhteisön toiminta ollut mahdollisesti niin sanotusti "sisäänlämpiävää".

Jos kirkon toiminnoissa tunnistetaan "sisäänlämpiävyyttä", onko ongelman vähentämiseksi suunniteltu keinoja, "räppänöitä", jotka auttavat tarvittaessa. Kirkon toiminnoissa on otettava huomioon yhteiskunnan eri väestöryhmät.

Yhteiskunnassa on haasteita: perheet ovat tukemisen arvoisia, vanhuspalvelujen ja omaishoitajien kysymykset on ratkaistava, sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus on sisäistettävä ja koulutuspalvelujen laadullinen kehittäminen on myös tärkeä.

Kirkko huolehtii oppinsa ja perinteensä mukaisesti kristillisestä kasvatuksesta. Esillä olevien asioiden on tuettava muun muassa lasten ja nuorten kasvua. Ihmisten on koettava kirkon tuotokset hyvinvointia edistävinä. Voidaan myös kysyä, miten hyvin "kirkkolaivaa luotsataan kirkon sanoman merillä".

Kirkkoa tarvitaan voimavarojensa puitteissa päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten haasteellisessa kasvatus- ja opetustyössä. Yhteistyön monipuolinen kehittäminen on tärkeää.

Kirkon päätöksenteon ratkaisut vaativat tietoa, taitoa ja kokemusta. Eri väestöryhmiä on kuultava mahdollisimman hyvin. Tarvittavan tiedon lisääminen tapahtuu alhaalta ylöspäin. Yleisesti voidaan todeta, että vapaaehtoista toimintaa on runsaasti yhteiskunnassa. Lukijat ovat mieltäneet monia asioita, joita olisi pitänyt tässä vielä käsitellä kirkon toimintaympäristön osalta. Mikä olisi tilanne, jos vapaaehtoistyötä tekevät ilmoittaisivat lopettavansa talkootyönsä? Varmaan monet tärkeät yhteiskunnan toiminnot pysähtyisivät. Miten kävisi kirkon toimintojen?



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio