Julkisuudessa on pohdittu monissa yhteyksissä ulkopoliittisia asioita. Kysytään perustellusti, miten hyvin arvioidaan kulloinkin maan kannalta edullisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ulkopolitiikka on "laaja-alaista" toimintaa. Tiedotusvälineillä on vastuu tiedottaa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta monipuolisesti ja luotettavasti. Ulkopoliittisissa kysymyksissä toivotaan enemmän eduskunnan ulostuloa.
Eduskunnan kyselytunneilla voidaan esittää kannanottoja eri asioista, joihin kuuluu ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Eduskunnan on oltava aktiivinen ulkopolitiikan alueella ja mietittävä huolella ulkopolitiikkaa koskevien viestien sisältöä. Mikä on eduskunnan vastaus silloin, jos lähettäjä on jokin arvovaltainen taho? Maamme ulkopolitiikan linjauksia seurataan tarkkaan muualla. Onnistunut ulko- ja turvallisuuspolitiikka muodostaa toiminnan kannalta kokonaisuuden.
Yhteiskunnassa pohditaan edelleen, mitä tapahtuu tulevaisuudessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja mikä on niin sanotun ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan "punainen lanka". Miten läheisessä yhteydessä kyseinen valiokunta on ollut koko eduskuntaan? Onko se liian "itsenäinen saareke" ulko- ja turvallisuuspolitiikassa? Miten tehokkaasti koko eduskunta on todella vaikuttanut ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeviin asioihin?
Perusteltua on kysyä eduskunnalta, millaisissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Voidaan kysyä myös, millainen on koetellun ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkuvuus ja miten hyödynnetään ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kokemus. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa onnistuminen vaatii vuorovaikutusta eri tahojen välillä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan määrittämisessä ei saa syntyä ymmärrettävyysvajetta.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti