Yhteiskunta on arvoja heijastava päätöksenteon luomus. Niin sanotussa "ehyessä yhteiskunnassa" on huomioitu ihmisten tarpeet ja pyritty estämään syrjäytyminen. Palvelut vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Palvelujen kohdalla on pohdittava työsuhteiden jatkuvuutta, miten työntekijät voivat suunnitella pitkällä tähtäyksellä elämäänsä. Tavoitteiden toteuttaminen on haasteellista yhteiskunnalle.
Yhteiskunnan päätöksentekoa arvioidaan. Kysytään esimerkiksi, miten parannetaan puutteellista kotiapua perheiden jaksamisen kannalta ja miten turvataan osaavan lastensuojeluhenkilöstön saanti ja miten järjestetään omaishoitaja-asiat kuntoon. Yhteiskunnassa kysytään myös, miten hyvin viestit kulkevat yhteiskunnan eri toimijoiden välillä. Yhteistyö on tärkeää palveluja kehitettäessä.
Perusteltua on pohtia myös koulutuksellista tasa-arvoa. Koulutusta koskevat kysymykset liittyvät muun muassa koulutuspalvelujen lakkautuksiin. Ovatko koulutuspalvelujen lakkautukset pitkäjänteistä yhteiskuntapolitiikkaa? Suuret koulutusyksiköt eivät tue niin sanottua lähikoulutavoitetta, josta ollaan huolissaan "puheen tasolla". Mitä tehdään toisaalta, jos työpaikkakiusaamista tapahtuu? Koulu on myös työpaikka, jossa koulukiusaamiset vain jatkuvat.
Koulutuksen kohdalla voidaan perustellusti kysyä, jäädäänkö valmistuttua hyödyttämään kotiseutua vai mahdollisesti oppilaitosten vaikutusaluetta. Yleensä opintosuoritustensa jälkeen päädytään niille paikkakunnille, joka vastaavat parhaiten odotuksia. Työpaikkojen saatavuus on yhteydessä sijoittumiseen. Työllisyyden parantaminen on keskeistä yhteiskunnan kehittämisen kannalta.
Kun työpaikoilla kuunnellaan henkilöstöä, saadaan selville niitä asioita, joita on otettava huomioon kehitettäessä työelämää. Kokonaisvaltaisessa arvioinnissa pohditaan yhteisöllisyyden ja osallisuuden merkitystä ja jopa virallisluontoisia tekstejä, joiden luettavuuden pitää olla selkeä. Viestintä- ja mediataitojen kehittämisestä on huolehdittava.
Vastuullisessa päätöksenteossa otetaan kantaa sosioemotionaalisten vaikeuksien voittamiseen, erilaisuuden kohtaamiseen ja eriyttämiseen. Monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja yrittäjyyskasvatus ovat myös arvioitavia kohteita. Päätöksenteon ratkaisut tehdään yleensä hyvinvoinnin edistämisen kannalta. Millä tavoin Euroopan unionin viimeaikaiset päätöksenteon menettelyt ovat tukeneet maamme hyvinvoinnin kehittämistä?
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti